Myytinmurtaja: Eikö SAK välitä ilmastonmuutoksesta? – Pia Björkbacka vastaa kuuteen väitteeseen

Onko SAK kiinnostunut ilmastosta? On, vastaa SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka ja muistuttaa, että  SAK julkaisi juuri päivitetyt energia- ja ilmastotavoitteensa. 

12.03.2019 08:30
SAK
Eduskuntatalon edessä osoitettiin mieltä ilmastomuutoksen torjumiseksi 6. maaliskuuta. Kuva Lehtikuva/Markku Ulander.

1. SAK on ilmastopolitiikassa jarrupuolella

Tuota myyttiä on ainakin kymmenen vuotta yritetty purkaa, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija ja ilmastopolitiikasta vastaava Pia Björkbacka.

Pia Björkbacka

– Enää en kuule sitä niin paljon, mutta kyllä ympäristöjärjestöistä sanotaan usein, että emme ole tarpeeksi kunnianhimoisia. Emme varmasti olekaan kaikkein edistyksellisimpiä, mutta aina olemme sentään vähintään tukeneet Suomen virallista kantaa. Emme todellakaan ole olleet ainakaan heikoimmasta päästä. 

SAK:n ensimmäiset ilmastotavoitteet tehtiin vuonna 2009, ne päivitettiin 2016, ja Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusimman raportin jälkeen tavoitteita kiristettiin  jälleen maaliskuussa 2019. Nyt SAK haluaa Suomen ajavan EU:ssa 55 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.

2.  SAK ajaa työnantajien kanssa mieluummin halpaa kuin päästötöntä energiaa

Kohtuuhintainen energia on elinkeinoelämälle tärkeä kilpailukykyasia, ja tässä työntekijäpuolella oli yhteinen intressi työnantajien kanssa, Pia Björkbacka myöntää. Perinteisesti energian ja päästöjen hinnan ja energian toimitusvarmuuden merkitys on ollut iso yritysten kasvulle. Menneisyydessä energiatuotantotapoihin ei kiinnitetty juurikaan huomiota. 

–  Kun yritykset luovat kasvua, palkanmaksuvaraa on enemmän. 

SAK:n linja on kuitenkin Björkbackan mukaan jo kauan sitten muuttunut. 

– Kohtuuhintaisen energian edistämisen pitää kohdentua päästöttömän energian tuottamiseen. Esimeriksi turpeen verotusta voi tarvittaessa kiristää, Björkbacka sanoo.

Jotta kestävää yritystoimintaa olisi jatkossakin Suomessa, SAK tahtoo yrityksiltä suurempia ja nopeampia investointeja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vaatii, että Suomi on hiilineutraali ennen vuotta 2050.

3. Ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa talouskasvuun ja siitä on SAK:n jäsenille vain haittaa

Pia Björkbacka kertoo perustelleensa ilmastonmuutoksen torjuntaa usein lauseella “kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja”. Ilmastonmuutosta ei yksinkertaisesti voi jättää torjumatta, sillä sen haitat koskevat aivan kaikkia. 

On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaikuttavat talouskasvuun ainakin lyhyellä aikavälillä, Björkbacka sanoo. Siksi on tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunnassa huomioidaan sen työllisyysvaikutukset ja mietitään, miten kaikkien ihmisten asema voidaan muutoksessa turvata. 

– Siirtymän vähähiilisyyteen on oltava oikeudenmukainen. Niin saadaan kaikki pysymään mukana.

Björkbackasta esimerkiksi muutosturvaa voisi laajentaa aloille, joissa työntekijät ovat vaarassa menettää työnsä ilmastonmuutoksen torjunnan takia.

4. Jos SAK ajaa globaalia ilmastopolitiikkaa, mitään ei koskaan tapahdu

SAK:n mielestä on välttämätöntä, että päästöleikkaukset ulotetaan YK:n ilmastosopimuksen kautta kaikkiin maihin. Euroopan unioni ei yksinään pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta. Mutta saadaanko mitään silloin oikeasti tapahtumaan?

– Kyllä Suomen pitää tehdä osaansa enemmän. Emme me voi vaan odottaa ja toivoa parasta.

Björkbacka sanoo olleensa Pariisin sopimuksen solmimisen aikaan optimistisempi kansainvälisten sopimusten suhteen. Nyt hän ajattelee, että maailmassa, jossa suuret maat eivät kunnioita globaaleja sopimuksia, on pantava kova kovaa vastaan. 

– Kansallisvaltiot ovat itsekkäämpiä kuin ennen. Tarvittaessa meidän on sitten turvattava hiilitulleilla eurooppalaista teollisuutta, jos muut eivät halua kansainvälistä ilmastosopimista tai suostu luomaan järjestelmiä, joissa hiilellä on hinta. 

5. Ilmasto ei näy SAK:n vaalitavoitteissa

Pia Björkbacka kehottaa katsomaan otsikoita syvemmälle. 

– Meillä on monikymmensivuiset tavoitteet eduskuntavaaleihin ja vielä täsmällisemmät hallitusneuvotteluihin. Toki työ ja työntekijöiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat meille päällimmäisiä kysymyksiä – me kuitenkin olemme työmarkkinajärjestö – mutta ilmasto on ehdottomasti osa kokonaisuutta.

6. SAK ei halua ottaa aktiivista roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa

Päinvastoin, SAK ja sen liitot haluaisivat ottaa vielä paljon nykyistä aktiivisemman roolin, Pia Björkbacka sanoo – jos ammattiyhdistysliike vaan pääsisi pöytiin, joissa ilmasto- ja energiapolitiikkaa valmistellaan, siitä päätetään ja sitä päivitetään.

SAK on Björkbackan mukaan esittänyt, että seuraavan hallituksen pitäisi perustaa Pariisin ilmastosopimuksen kansallista ja toimialakohtaista seurantaa varten laaja-alainen työryhmä, joka selvittäisi riittävien ilmastotoimien lisäksi ilmastopolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tarpeet uudelle osaamiselle. 

– SAK:laiset ammattiliitot haluavat todellakin osallistua tähän tärkeään työhön.

Veera Luoma-aho
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.