Hallitus jatkaa palkansaajille kohtuuttomalla linjallaan

Hallitus päätti uusista miljardiluokan leikkauksista ja veronkorotuksista. Pieni osa uusista sopeutustoimista kohdistuu nyt myös suurituloisiin, mutta kokonaisuutena hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla: hallitusohjelman isojen sosiaaliturvaleikkausten ja työlainsäädännön heikennysten lisäksi pieni- ja keskituloisiin kohdistettiin kehysriihessä uusia leikkaustoimia.

– Hallitus ei vieläkään halunnut uudelleenarvioida ihmisten arkea kurjistavaa leikkauslinjaansa. Aiempien sosiaaliturvaleikkausten kohtuullistamisen sijaan hallitus vaikeuttaa entisestään pienituloisten asemaa esimerkiksi korottamalla asiakasmaksuja ja kiristämällä arvonlisäveroa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta moittii.

Veroratkaisut vahvistavat julkista taloutta

Hallitus päätti useista veronkorotuksista. Ne kohdistuvat esimerkiksi arvonlisäveroon, hyvätuloisten ansiotuloveroon sekä eläkkeiden verotukseen.

Arvonlisäveron korottaminen on hallituksen isoin veroratkaisu. Se kohdistuu kaikkiin tulotasoihin, mutta suhteellisesti kovimmin pieni- ja keskituloisiin.

Hallitus jätti kuitenkin monia verotoimia käyttämättä, jonka takia julkisen talouden vahvistaminen nojaa edelleen tarpeettoman vahvasti menoleikkauksiin. Hallitusohjelman veronkevennysten perumisen ohella julkista taloutta olisi voinut vahvistaa uudistamalla esimerkiksi osinkoverotusta, perintöverotusta ja yrittäjävähennystä.

– On tervetullutta, että hallitus on ottanut verotuksen osaksi julkisen talouden vahvistamisen keinovalikoimaa. On kuitenkin tuloerojen kannalta kohtuutonta, että varakkaisiin kohdistuvia veronkorotuksia jäi taas pois työkalupakista, kun taas pieni- ja keskituloisten ostovoimaa leikataan arvonlisäveron korotuksella. Tulonjakovaikutus on normaaliakin jyrkempi, koska indeksijäädytysten takia sosiaaliturvan indeksit eivät kompensoi veron mukana nousevia hintoja, Ilkka Kaukoranta toteaa.

Eläkeläisiä verotetaan, mutta eläkejärjestelmään ei kosketa

SAK pitää hyvänä, että hallitus ei puutu työeläkejärjestelmään tai eläkkeiden indeksikorotuksiin. Sen sijaan hallitus korottaa eläkeläisten verotusta pienentämällä eläketulovähennystä.

– Eläkkeiden leikkaaminen ja niiden säästöjen kanavointi valtiontalouteen olisi murentanut luottamusta eläkkeiden omaisuudensuojaan. Eläkejärjestelmää pitää kehittää pitkäjänteisesti sen omista lähtökohdista, eikä sitä saa käyttää valtion varakassana, josta poliittisin perustein nostetaan rahaa valtion budjetin tilkkeeksi, Ilkka Kaukoranta sanoo.

Hallitus päätti kanavoida sosiaaliturvasäästöt valtion talouteen sairausvakuutuksen kautta siten, että hallituksen päättämät etuusleikkaukset pienentäisivät sosiaalivakuutusmaksujen sijaan valtion menoja. Työmarkkinajärjestöt ovat maaliskuussa yhdessä esittäneet, että sosiaalivakuutusmaksuja ei tule käyttää valtiontalouden menojen kattamiseen.

Hallitus jatkaa pohjoismaisen mallin alasajoa

Pohjoismaisen mallin kolme tukijalkaa ovat kollektiivinen sopiminen työmarkkinoilla, toimeentulon turvaavat etuudet ja kattavat julkiset palvelut. Hallituksen aiemmat heikennykset ovat keskittyneet kahteen ensimmäiseen tukijalkaan, mutta nyt kehysriihessä myös julkiset palvelut joutuvat säästölistalle.

Hallitus vaikeuttaa hoitoon pääsyä karsimalla hoitotakuusta ja nostamalla asiakasmaksuja. Se myös heikentää hoidon laatua alentamalla hoitajamitoitusta ja rajaamalla palveluvalikoimaa. Samaan aikaan kun julkisia palveluita heikennetään, yksityistä terveydenhuoltoa hallitus on tukemassa korotetuilla Kela-korvauksilla.

– Hallitus perustelee säästöjä hyvinvointivaltion pelastamisella, mutta näyttää siltä, että hallitus on ajamassa hyvinvointivaltiota alas. Julkisen talouden vahvistamisen ei tarvitsisi tarkoittaa julkisten palveluiden heikentämistä, Kaukoranta muistuttaa.

Koulutusleikkaukset ovat käsittämättömän lyhytnäköisiä

Vastoin aiempia puheita koulutuksen ”erityissuojeluksesta” hallitus on leikkaamassa myös koulutuksesta. Aiemmin päätetyn aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jatkoksi hallitus on leikkaamassa nyt ammatillisesta koulutuksesta.

– Hallitus tekee ammatinvaihdon ja ammatillisen osaamisen täydentämisen monille käytännössä mahdottomaksi. Koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Sillä saadaan säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta samalla syödään tulevan työllisyyden ja kasvun edellytyksiä, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Valtioneuvoston kanslian kuvaa rajattu, alkuperäinen kuva löytyy tämän linkin kautta. Creative commons -lisenssi.