Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen joko työntekijästä johtuvista syistä tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen syytä ilmoittamatta.

Työsopimuslaissa on määritelty, minkälaisissa tilanteissa työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Irtisanomissyyn pitää aina olla asiallinen ja painava. Työntekijälle on annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä, jos työnantaja harkitsee irtisanomista työntekijästä johtuvista syistä. Laissa on tarkoin määrätty, ettei irtisanomisen syy saa olla muun muassa sukupuoli, poliittiset mielipiteet, uskonto tai lailliseen lakkoon osallistuminen. Laissa on erityisiä määräyksiä raskaana olevien, äitiys-, isyys- ja vanhempain- tai hoitovapaalla olevien sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen irtisanomisesta.

Tavallisin irtisanomisen syy on se, että yrityksen kannattavuus on heikentynyt tai tuotantoa ja töitä on järjestetty uudelleen eikä työnantajalla ole enää tarjota muuta työtä tai mahdollisuutta kouluttaa uusiin tehtäviin. Työn vähenemisen täytyy olla olennaista ja pysyvää.

Jos työtä kuitenkin on tarjolla yrityksessä tai sellaisessa muussa yrityksessä, jossa työnantaja käyttää määräysvaltaa henkilöstöasioissa, täytyy työtä tarjota irtisanomisuhan alaiselle. Jos tarjolla ei ole työntekijän ammattitaitoa vastaavaa työtä, työnantajan on järjestettävä uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota molemmat osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Monissa työehtosopimuksissa on myös ohjeita irtisanomisjärjestyksestä. Yleensä erityistä ammattitaitoa omaavat ja pisimpään työpaikassa olleet ovat irtisanomisjärjestyksessä viimeisinä.

Työnantajan on tarjottava irtisanotulle työntekijälle työtä työsuhteen päättymisestä vielä neljän kuukauden ajan, jos irtisanottu on työvoimatoimistossa työnhakijana ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joista irtisanottiin henkilöstöä. Vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa tämä takaisinottoaika on kuusi kuukautta.

Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi selvittää irtisanomisen laillisuuden luottamusmiehen tai ammattiliiton avulla ja riitauttaa asian tuomioistuimessa. Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen ilman hyväksyttävää syytä, on työnantaja velvollinen suorittamaan korvausta laittomasta irtisanomisesta. Korvauksen määrä on työntekijän 3–24 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä. Jos työntekijä saa korvauksen laittomasta irtisanomisesta, on hänen palautettava tietty prosenttiosuus saamastaan työttömyyskorvauksesta työttömyyskassalle tai Kelalle. Kohtuussyistä palautettavaa osuutta voidaan pienentää tai se voidaan jättää kokonaan pois.

Jos laiton irtisanominen kohdistetaan luottamusmieheen, on korvauksen yläraja luottamusmiehen 30 kuukauden palkkaa vastaava summa.

Määräaikainen työsopimus

Jos työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan loppumista. Työntekijäkään ei saa irtisanoutua, ennen kuin määräaikainen sopimus päättyy. Usein määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä ennen sopimuksen päättymisaikaa on kuitenkin mahdollista neuvotella työnantajan kanssa.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on kuitenkin työsopimuslain mukaan viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Irtisanomisaika

Työsopimuksen irtisanomisesta ilmoittaminen päättää työsuhteen irtisanomisajan kulumisen jälkeen. Irtisanomisajan pituus riippuu siitä, irtisanooko työsuhteen työnantaja vai työntekijä ja miten pitkään työsuhde on jatkunut.

Työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja
(ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu toisin)

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
  • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1–4 vuotta
  • 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 4–8 vuotta
  • 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 8–12 vuotta
  • 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän on noudatettava seuraavia irtisanoutumisaikoja
(ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu toisin)

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
  • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Muutosturva

Muutosturvan ideana on parantaa työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteissa ja pitkäkestoisissa lomautuksissa. Tavoitteena on auttaa työntekijöitä työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen, helpottaa työnhakua, parantaa ammatillista osaamista ja lisätä mahdollisuuksia osallistua työllistymistä edistäviin toimiin, esimerkiksi koulutukseen.

Muutosturvaan piiriin kuuluva henkilö voi saada korotettua työttömyysturvaa eli muutosturvan ansio-osaa, mikäli hänelle on laadittu työllistymissuunnitelma ja hän toteuttaa suunnitelmaa aktiivisesti. Hänellä on myös oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana. Muutosturva on työntekijälle vapaaehtoinen.

Irtisanotut ja määräaikaiset työntekijät

Muutosturvaan ovat oikeutettuja taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotut työntekijät, joilla on kolmen vuoden työhistoria joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa.

Määräaikaiset työntekijät pääsevät työllistymisohjelman piiriin, mikäli jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

  • määräaikainen työ päättyy ja työntekijä on ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan yhtäjaksoisesti kolme vuotta
  • määräaikainen työ päättyy ja työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä 36 kuukautta viimeisen 42 kuukauden aikana
  • määräaikainen työ päättyy ja työntekijälle on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä vähintään viisi vuotta viimeisten seitsemän vuoden aikana.

Lomautetut

Muutosturva koskee myös lomautettua työntekijää, jos hän täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

  • työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi tai toteutunut lomautus yhdessä sitä välittömästi seuraavan uuden lomautuksen kanssa tulisi kestämään vähintään 180 päivää ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria
  • työntekijä on ollut lomautettuna yhdenjaksoisesti 180 päivää ja hänellä on tällöin vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria
  • työntekijä irtisanoutuu itse lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria

Toistaiseksi lomautetut pääsevät muutosturvan piiriin heti lomautuksen alettua, jos kolmen vuoden työhistoriavaatimus täyttyy.

Työllistymissuunnitelma

Työvoimaviranomainen laatii työntekijälle tämän niin halutessa muutosturvan työllistymissuunnitelman, jonka suunnitteluun työntekijällä on mahdollisuus myös itse osallistua. Työllistymissuunnitelmaan voi sisältyä uudelleensijoitusvalmennus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työssä oppiminen ja harjoittelu, ammatinvalinta ja urasuunnittelu sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu.

Työllistymissuunnitelma laaditaan irtisanomisaikana tai mahdollisimman pian irtisanomisen, lomautuksen tai määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen. Työnhakijan on pyydettävä työllistymissuunnitelmaa pääsääntöisesti viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai lomautuksen kestoa koskevan 180 päivän edellytyksen täyttymisestä.

Työllistämissuunnitelman laadinta oikeuttaa työntekijän saamaan muutosturvan ansio-osaa. Lisäksi muutosturvan piiriin kuuluville sekä työmarkkinatukeen oikeutetuille voidaan maksaa liikkuvuusavustuksena harkinnanvaraista muuttokustannusten korvausta.

Työllistymisvapaa

Kaikilla työntekijöillä, jotka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä, on irtisanomisaikanaan oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen. Vapaan pituus määräytyy työsuhteen keston ja irtisanomisajan mukaan, ja se on 5–20 työpäivää. Vapaata voi käyttää myös työpäivän osina siten, että pidettyjen vapaiden summa vastaa työpäivien säännöllisen työajan tuntimäärää.

Työllistymisvapaan kesto on

  • enintään 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään 1 kk
  • enintään 10 päivää, jos irtisanomisaika on yli 1 kk, mutta enintään 4 kk
  • enintään 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli 4 kk

Irtisanotulla on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen, kun hän hakee työtä omatoimisesti tai työvoimatoimiston avustuksella, menee työhaastatteluun tai osallistuu uudelleensijoitusvalmennukseen.

Jos irtisanottu työntekijä on oikeutettu muutosturvan mukaiseen työllistymissuunnitelmaan, hän voi käyttää vapaata myös työllistymissuunnitelman laatimiseen tai työllistymissuunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin osallistumiseen, kuten työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.

Työllistymisvapaasta ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa, ja siitä on ilmoitettava työnantajalle aina mahdollisimman ajoissa. Vapaan kieltämisen tulisi olla poikkeuksellista, ja vapaa tulisi antaa työntekijän ilmoittamana aikana. Kieltäminen voi olla mahdollista vain silloin, kun työntekijä ilmoittaa siitä hyvin lähellä vapaan alkamista tai kun vapaata käyttäisi usea työntekijä samanaikaisesti, ja tästä syystä työnantajalle aiheutuisi olennaisia vaikeuksia työn järjestelyille ottaen huomioon yrityksen koon. Vapaan käytöstä johtuvaa haittaa voidaan myös vähentää siten, että työntekijä ja työnantaja sopivat vapaan ajankohdasta, jos se on vapaan käytön kannalta mahdollista. Työnantajalla on oikeus saada selvitys vapaan perusteesta.

Palkallinen työllistymisvapaa ei koske lomautettuja tai määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä, koska heidän työsuhteensa päättyy ilman irtisanomisaikaa.

Oikeus koulutukseen ja työterveyshuoltoon

Tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulla työntekijällä on oikeus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantajalla on myös velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien.

Velvollisuudet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Työntekijältä edellytetään vähintään viiden vuoden mittaista työsuhdetta.

Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus on yleensä järjestettävä kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Irtisanotun työntekijän ei tarvitse maksaa valmennuksesta, koulutuksesta eikä työterveyshuollon palveluista veroa. Edut eivät myöskään lähtökohtaisesti vaikuta työttömyysturvaan.

Työsuhteen purku

Työsuhde voidaan purkaa välittömästi vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista. Jos työntekijä on ollut poissa töistä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta työnantajalle pätevää syytä poissaolostaan, työsuhde voidaan katsoa purkautuneeksi poissaolon alkamisesta lukien.

Työntekijä voi purkaa työsopimuksen päättymään heti, jos työnantaja rikkoo ja laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteita. Työntekijä voi katsoa työsuhteen purkautuneeksi, jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta työntekijälle pätevää syytä poissaololleen.

Kun työsuhde puretaan, irtisanomisaikoja ei noudateta.

Liikkeen luovutus

Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen osa luovutetaan toiselle yritykselle tai julkisella sektorilla esimerkiksi virasto tai sen osa muutetaan liikelaitokseksi tai yhtiöksi. Liikkeen luovutuksena ei kuitenkaan pidetä hallintoviranomaisten uudelleenorganisointia eikä hallinnollisten tehtävien siirtämistä hallintoviranomaiselta toiselle.

Liikkeen luovutuksessa työsuhteet säilyvät ennallaan ja työsuhteista johtuvat työnantajan velvollisuudet ja oikeudet siirtyvät uudelle omistajalle. Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijöitä pelkästään luovutuksen perusteella. Liikkeen luovutuksessa irtisanomisille on oltava samat perustellut syyt kuin muutoinkin.

Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivänä tai jos hän on saanut tiedon liikkeen luovutuksesta työnantajaltaan tai uudelta omistajalta myöhemmin kuin kuukautta ennen luovutuspäivää, viimeistään kuukauden kuluessa tiedonsaannista.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Jos työntekijä niin pyytää, työtodistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus, jos sitä pyydetään kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidoista ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työnantaja ei suostu antamaan työtodistusta, kannattaa pyytää ammattiliittoa ottamaan yhteyttä työnantajaan.

Työtodistuksen antamatta jättäminen on rangaistava teko. Jos todistuksella on kiire, kannattaa mennä poliisin puheille ja pyytää heitä soittamaan työnantajalle. Jos tämäkään ei tehoa, asiasta voi tehdä rikosilmoituksen.

Lomautus

Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomautuksen syynä ovat tuotannolliset ja taloudelliset seikat sekä työn tilapäinen väheneminen. Jos työnantajalla on peruste irtisanoa työsopimus tuotannollisella tai taloudellisella perusteella, ja hän haluaa välttää sen, työnantajalla voi olla oikeus lomauttaa työntekijä.

Ennen lomautuksen toimeenpanemista on työnantajan tutkittava, voidaanko lomautus välttää tarjoamalla lomautusuhan alaiselle työntekijälle muuta työtä tai koulutusta.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi töissä.

Työnantajan on käytettävissä olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista ja sen laajuudesta, toteuttamistavasta ja kestosta. Selvityksen jälkeen työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi muun muassa mahdollisista vaihtoehdoista.

Lomautuksesta on ilmoitettava 14 vuorokautta, kunta-alalla kuukautta ennen lomautuksen alkua, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijöille henkilökohtaisesti. Työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan lomautuksen ajalta.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin. Lomautuksen aikana työntekijä voi tehdä työtä toiselle työnantajalle. Hänellä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tehty työsopimus viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsuhteensa ilman irtisanomisaikaa. Kun lomautuksen päättymiseen on aikaa enää seitsemän päivää, irtisanoutuminen ei ole mahdollista ilman irtisanomisaikaa. Jos työnantaja irtisanoo lomautetun, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkka.

Lomautus ei voi jatkua rajattomasti. Lomautuksella ei myöskään saa kiertää työntekijän irtisanomissuojaa eikä pitkittää lopputilin maksamisvelvoitetta. Jos lomautus on kestänyt vähintään 200 päivää ja työntekijä itse irtisanoo työsopimuksensa, on hän oikeutettu samaan hyväkseen työnantajan noudatettavana olevan irtisanomisajan mukaisen palkan.

Lomautettujen oikeus muutosturvaan

Lomautetulla työntekijällä on oikeus muutosturvaan, jos hän täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

  • työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi tai toteutunut lomautus yhdessä sitä välittömästi seuraavan uuden lomautuksen kanssa tulisi kestämään vähintään 180 päivää ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria
  • työntekijä on ollut lomautettuna yhdenjaksoisesti 180 päivää ja hänellä on tällöin vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria
  • työntekijä irtisanoutuu itse lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria

Toistaiseksi lomautetut pääsevät muutosturvan piiriin heti lomautuksen alettua, jos kolmen vuoden työhistoriavaatimus täyttyy.