Vuosiloma

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan. Lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa.

Työntekijä tarvitsee vuosittain pidemmän lepoajan pysyäkseen terveenä. Vuosilomalaki koskee kaikkia palkansaajia, mutta tietyin rajoituksin.

Vuosiloman pituus

Lomakausi on toukokuun alusta syyskuun loppuun. Työntekijän kuuluu saada pitää ainakin osa lomastaan tuona aikana. Pääsääntöisesti neljä viikkoa vuosilomasta kuuluu pitää lomakautena ja sen yli menevä osa voidaan pitää muulloin.

Yksi lomaviikko sisältää kuusi lomapäivää, sillä myös lauantait lasketaan niiksi.

Vuosiloman määräytymisvuosi on 1.4.–31.3. ja jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden, työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi päivää kunkin työssäolokuukautensa ajalta. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää työssäolokuukaudelta.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia myös tätä pidemmistä loma-ajoista. Monet poissaolot, kuten äitiysloma, osa sairauspoissaoloista ja osa lomautuksesta luetaan työssäolon veroiseksi vuosilomaa laskettaessa.

Loman jaksottaminen ja siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman jaksottamisesta tai siirtämisestä. Ajanjakso, jolloin loma annetaan, voidaan sopia alkamaan sen vuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättymään ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Vuosilomasta kaksi viikkoa ylittävän osan voi sopia pidettäväksi viimeistään seuraavan lomakauden loppuun mennessä, jolloin voi yhdistää kahden vuoden lomia.

Työntekijä voi myös säästää lomastaan viikon myöhemmin pidettäväksi. Myös toisen viikon voi säästää, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Työntekijällä on oikeus päättää, koska pitää säästetyt lomansa.

Työntekijä voi myös pitää viikon lomastaan osa-aikaisesti lyhennettynä työaikana. Loman voi ajoittaa esimerkiksi niin, että tekee viikon työajan yhteensä kahden viikon aikana. Loman osa-aikaistamisen täytyy aina tapahtua työntekijän omasta aloitteesta ja sopimus osa-aikaistamisesta on tehtävä kirjallisesti.

Lisätietoja vuosilomasta löytyy vuosilomaoppaasta.

Lomaa vastaava vapaa

  • Työntekijällä on oikeus saada kaksi vapaapäivää jokaista työssäolokuukautta kohden, vaikka hänelle ei kertyisikään vuosilomaa
  • Vapaan ajalta maksetaan lomakorvausta, joka on työsuhteen keston mukaan 9 tai 11,5 prosenttia lomamääräytymisvuoden palkasta
  • Oikeus vapaaseen koskee myös kotityöntekijöitä ja määräaikaisia työntekijöitä, joilla on ollut useita toistuvia työsopimuksia samalla työnantajalla