Työterveyshuolto - ABC

Työnantajan on pidettävä huolta työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta kaikissa työolosuhteissa. Työnantajan kuuluu järjestää kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto kustannuksellaan. Työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen panostetaan myös yhteistyössä työpaikalla.

Työterveyshuoltolain tarkoituksena on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto edistävät työn ja työympäristön terveellisyyttä yhteistoimin. Yhteistoiminnalla on tarkoitus parantaa työyhteisön toimintaa, työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä ehkäistä työperäisten sairauksien ja tapaturmien syntymistä.

Työterveyshuollon kuuluu olla ammatillisesti riippumatonta ja edistämistoimet täytyy tehdä työntekijöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Edistämistoimet on tarkoitus tehdä moniammatillisessa yhteistyössä niin, että työnantaja ja työntekijä saavat tarvittaessa apua esimerkiksi lääkäreiltä, työterveyshoitajilta, fysioterapeuteilta, psykologeilta, ergonomian ja työhygienian asiantuntijoilta tai muilta vastaavilta, työpaikan tarpeiden mukaan.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö

Työterveyshuollon laajuuden ja sisällön määrittävät työpaikan tarpeet. Kaiken työterveyshuollon pitäisi kuitenkin tapahtua hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön edellytyksenä on suunnitelmallisuus, toiminnan seuranta ja arviointi sekä työterveyshuollon ammattitaito ja riittävä osaaminen eri aloilta. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö vaatii kaikkien tahojen yhteistyötä ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä.

Työterveyshuoltoa varten tehdään työpaikkaselvitys, jolla kartoitetaan kaikki työpaikan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormittavuustekijät, työjärjestelyt sekä tapaturman ja väkivallan vaarat. Työpaikkaselvitys pidetään työntekijöiden nähtävillä.

Selvityksen pohjalta työterveyshuolto laatii toimintasuunnitelman, jossa annetaan ehdotuksia työelämän ja työhyvinvoinnin laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi. Työterveyshuolto osallistuu myös työn, työmenetelmien ja -tilojen suunnitteluun. Se avustaa myös työkykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa työyhteisö- ja yksilötasolla.

Työterveyshuollon kuuluu tiedottaa työntekijälle häntä koskettavista terveysvaaroista ja haitoista työssä ja työpaikan olosuhteissa. Työntekijällä on oikeus saada opastusta työn aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyssä ja työssä selviytymisessä.

Työpaikalle tehdyn toimintasuunnitelman pohjalta arvioidaan myös työntekijöiden terveystarkastusten tarpeellisuus ja sisältö.

Työntekijän oikeudet

Myös työntekijä voi pyytää työterveyshuoltoa tekemään selvityksen työn mahdollisesta haitallisesta kuormituksesta. Työntekijällä on oikeus saada neuvoa kuntoutukseen ja työssä selviytymiseen.

Työntekijöillä on oikeus saada apua myös kriisitilanteissa, tarvittaessa esimerkiksi jälkihoitoa väkivalta- tai tapaturmatapauksissa.

Työterveyshuollon vastuulla on huolehtia, etteivät työntekijän mahdolliset sairaudet, kuten reuma tai mielenterveysongelmat, pahene työn takia.

Työsuojeluvaltuutetun oikeudet ja tehtävät työterveysasioissa

Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työpaikkaselvityksen ja toimintasuunnitelman laatimiseen työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Hän myös seuraa toimintasuunnitelman toteuttamista.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työntekijöiden terveydelle merkityksellistä tietoa ja asiakirjoja ajoissa. Hänellä on oikeus saada myös tieto siitä, että työntekijöitä on kohdeltu tasapuolisesti.

Työsuojeluvaltuutettu toimii yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa ja tekee esityksiä työpaikan ajankohtaisista terveysasioista.

Työsuojeluvaltuutettu voi myös tukea yksittäistä työntekijää ja tehdä tämän asiasta tarvittaessa selvityspyynnön työterveyshuollolle.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus koulutukseen, joka auttaa työterveyshuollon valvonnassa, osallistumisessa ja työntekijöiden etujen puolustamisessa. Koulutusta tarjoavat muun muassa oma ammattiliitto, Työturvallisuuskeskus ja Kiljavan opisto.

Jos työterveysasioissa esiintyy puutteita tai ongelmia, työsuojeluvaltuutettu voi kääntyä työsuojelupiirin ja ammattiliiton puoleen. Lääketieteellisissä ongelmissa voi auttaa myös läänihallituksen terveysviranomainen.

Terveystietojen käsittely

Työpaik​alla

Työnantaja saa käsitellä työntekijän henkilötietoja vain, jos ne ovat välittömästi työsuhteen kannalta olennaisia. Tästä ei poiketa edes työntekijän suostumuksella.

Tietoja kerätään lähinnä työntekijältä itseltään. Muihin tietoihin täytyy pyytää työntekijän suostumus.

Työntekijöiden terveystiedot ovat arkaluontoisia. Niitä täytyy säilyttää erillään muista henkilötiedoista. Henkilöt, jotka voivat käsitellä terveystietoja työn takia, on nimettävä erikseen.

Työterveyshuollossa

Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa kuuluu noudattaa potilaan oikeuksista määräävää lakia ja tietosuojalainsäädäntöä.

Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle vain tiedon siitä, onko työntekijä tehtävään soveltuva, vai onko soveltuvuudelle esimerkiksi rajoituksia.

Salassapidosta voidaan poiketa vain, jos työ aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Tietoja voidaan antaa myös viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten. Jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle työhön, jossa on vastaava erityisen sairastumisen vaara, työterveyshuolto voi luovuttaa terveystiedot uudelle työterveyshuollolle.

Työntekijällä on oikeus omiin terveystietoihinsa.

Työterveyshuollon haasteita

Kaikkien työntekijöiden kuuluu saada opastusta ja neuvontaa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Heidän täytyy olla selvillä siitä, että he voivat kääntyä työterveyshuollon puoleen kaikissa työhön liittyvissä terveysongelmissa.

Työntekijöitä kuuluu kohdella tasapuolisesti kaikissa työn tekemiseen liittyvissä asioissa. Hankalassa asemassa ovat esimerkiksi pätkätyöläiset, joille oikeudet eivät välttämättä ole selviä.

Työterveyshuollossa kuuluu ottaa huomioon myös työn henkinen kuormitus. On tärkeä valvoa, että työnantaja käyttää ja toteuttaa työterveyshuoltoa moniammatillisesti.

Työnantajan velvollisuudet

  • Työnantajan on pidettävä huolta työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta kaikissa työolosuhteissa työsuhteen muodosta tai kestosta riippumatta
  • Sopimus työterveyshuollosta on tehtävä kirjallisesti
  • Työnantajan täytyy neuvotella työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa ennen kuin tekee ratkaisevia päätöksiä työterveyshuollon suhteen
  • Jos työntekijöiden työterveydenhuollon suhteen tekemiä ehdotuksia ei toteuteta, työnantajan on perusteltava syy tälle
  • Työnantajalla täytyy olla kirjallinen, ajan tasalla oleva työterveyshuollon suunnitelma, jonka perustana oleva työpaikkaselvitys täytyy olla työntekijöiden saatavilla
  • Työterveyshuollon toimintasuunnitelma täytyy tarkastaa vuosittain tai tarvittaessa useammin
  • Työterveyshuollon henkilöstöä täytyy olla käytettävissä riittävästi ja tarpeeksi moniammatillisesti
  • Työnantajan täytyy luovuttaa työterveyshuollolle kaikki terveyteen vaikuttava tieto, esimerkiksi työaikamuodot, ylityömäärät, ikärakenne, työsuhdemuodot sekä tiedot työssä käytettävistä aineista ja koneista
  • Työnantajan täytyy tukea työterveyshuollon toimintaa ja mahdollistaa tarvittaessa pääsy työpaikalle
  • Työnantajan täytyy seurata työterveyshuollon vaikutusta