Määräaikainen työsuhde

Määräaikainen työsuhde kattaa tietyn ajan tai tehtävän. Työnantajan puolesta määräaikainen työsopimus voidaan solmia vain, jos siihen on perusteltu syy tai palkattava on pitkäaikaistyötön. Määräaikainen työsuhde sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

Määräaikaisessa työsopimuksessa sovitaan työn alkamis- ja päättymisajankohta. Työsopimuslain mukaan työsuhteet solmitaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Määräaikaisen työsuhteen solmimiseen tarvitaan pätevä syy, esimerkiksi toisen henkilön sijaisena toimiminen. Työnantaja voi kuitenkin palkata pitkäaikaistyöttömän eli vähintään vuoden työttömänä olleen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä enimmillään vuodeksi tai enimmillään kolmeen määräaikaiseen työsuhteeseen, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta ja jotka ajoittuvat enimmillään kahden vuoden sisälle.

Työnantaja ei voi irtisanoa määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää työsuhteen ollessa kesken. Työntekijäkään ei voi irtisanoutua kesken määräaikaisen työsuhteen. Työsuhde voidaan kuitenkin päättää työntekijän ja työnantajan yhteisellä sopimuksella ja usein irtisanoutumisesta on mahdollista neuvotella. Jos työsuhde puretaan ilman kummankin osapuolen suostumusta, sopimuksen rikkoja on velvollinen korvaamaan toiselle aiheuttamansa vahingon. Koeaikana työsuhteen voi purkaa määräajasta riippumatta, jos sellainen on työsopimukseen määritelty.

Määräaikaisten sopimusten toistuva käyttö ilman perusteltua syytä on kielletty. Jos työvoiman tarve on jatkuva, täytyy työ teettää toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Esimerkiksi kysynnän vakiintumattomuus käy määräaikaisuuden perusteeksi vain toiminnan aloittamisvaiheessa. Peräkkäisiä eli ketjutettuja sekä työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyjä määräaikaisia sopimuksia voidaan pitää toistaiseksi voimassa olevina.

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on ollut peräkkäin useita määräaikaisia työsopimuksia keskeytyksettä tai lyhyin keskeytyksin, katsotaan työsuhteen jatkuneen siihen kuuluvien etuuksien määräytymisen kannalta yhtäjaksoisesti. Tällaisiin etuuksiin kuuluvat muun muassa vuosiloma ja työsuhteen kestoon perustuvat palkkaetuudet.

Määräaikaisten työsuhteiden käyttöä rajoittamalla pyritään estämään työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen ja määräaikaisten työsuhteiden perustelematon käyttö. Työsopimuslaki ei rajoita määräaikaisen työsuhteen solmimista, jos se tehdään työntekijän omasta aloitteesta.

Lisätietoa

Tyosuojelu.fi

Määräaikaisen työsuhteen perusteena voi olla esimerkiksi

  • Sijaisuus
  • Työn kausiluontoisuus
  • Määräaikainen hanke
  • Kertaluontoinen työsuoritus
  • Oppilaitoksen harjoitteluaika
  • Oppisopimuksen määräaika