Työttömänä opiskelu remonttiin – kyttääminen pois

Työttömän ammattitaidon ei saa antaa näivettyä. Työttömien koulutukseen sijoittamalla Suomi varautuu talouskasvuun ja yritysten työvoimatarpeisiin.

Hyvin suunniteltu työvoimakoulutus helpottaa kohtaanto-ongelmaa, jossa toiset alat kaipaavat työntekijöitä, toisilla osaavia työnhakijoita on liikaa.

Rankaisemista ja kyttäämistä vähennettävä

Epäkohta:
Työttömänä opiskelua ohjaavat säännöt ovat vaikeaselkoisia. Työttömyysturvan menettämisen pelossa työtön jättää mieluummin opiskelematta.

SAK:n ratkaisu:
Työttömien on saatava opiskella nykyistä vapaammin ja ilman pelkoa rangaistuksesta. Opintopisteiden rajoittaminen on tarpeetonta, kun työtön on samalla työmarkkinoiden käytettävissä.

Perustaitojen kehittäminen osaksi työvoimakoulutusta

Epäkohta:
Joka viidennellä työttömällä on puutteelliset perustaidot. Matala koulutustaso ja perustaitojen puute altistavat työttömyydelle. (Lähde: OECD:n tutkimus PIAAC, 2013)

SAK:n ratkaisu:
Perustaitojen kehittäminen on otettava osaksi työvoimakoulutusta. Kaikille työttömille on tehtävä SAK:n Perustaitotakuun mukainen osaamiskartoitus.

Lisää resursseja työvoimakoulutukseen

Epäkohta:
TE-toimistot myöntävät opiskeluoikeuksia työttömille vaihtelevasti. Koulutuksen laatu vaihtelee eikä sisältö aina vastaa työnhakijan tarpeita.

SAK:n ratkaisu:
Työvoimakoulutusta on lisättävä erityisesti työttömyyden alkuun. Koulutusta tarvitsevat erityisesti matalasti koulutetut ja supistuvilta aloilta työttömäksi jääneet.

Työvoimakoulutus ei ole pysynyt työttömyyden kasvun perässä

Työvoimakoulutus ei ole pysynyt työttömyyden kasvun perässä

SAK:n ehdotukset aikuiskoulutuksen uudistamiseksi

Osaamiskuopasta työelämään

Jos perusasteen varassa olevien työllisyysaste olisi sama kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla, työelämässä olisi noin 146 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Työllisyysaste olisi 4,4 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.