Perustaitotakuu ja oppivelvollisuusiän pidentäminen

Perustaitotakuu nostaa osaamiskuopasta

Suomi tarvitsee Perustaitotakuu-ohjelman. Sen tehtävänä on tavoittaa ne 600 000 aikuista, joilla on Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. (Lähde: PIAAC, 2013)

SAK:n Perustaitotakuu parantaa työllisyyttä, koska osaamiskuoppaan juuttuneilla aikuisilla on tutkimusten mukaan moninkertainen riski joutua työttömäksi. Perustaitojen puute vaikeuttaa uuden omaksumista, työnhakua ja liikkumista työstä toiseen.

Malli EU:sta ja Suomen aiemmista hankkeista

  • Perustaitotakuun kohderyhmä on iäkkäät työntekijät, maahanmuuttajat ja yli 25-vuotiaat työttömät sekä ilman tutkintoa olevat aikuiset, joilla on tutkitusti heikoimmat perustaidot.
  • Sama kohderyhmä on Euroopan Unionin komission jäsenmailleen suosittelemassa Skills Guarantee -ohjelmassa. Perustaitotakuun malliksi sopii myös Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO.

Osaamiskartoitus osoittaa puutteet perustaidoissa

  • Uudenlainen, sähköinen osaamiskartoitus osoittaa työntekijän tai työttömän perustaitojen tason. Helppokäyttöisten kartoitusten avulla osaamista voi arvioida myös itse.
  • Työnantajat ja työvoimaviranomaiset ohjaavat osaamiskartoituksen perusteella koulutukseen ne, joiden perustaidoissa on puutteita. Myös luottamushenkilöt saavat koulutusta opastamiseen.
  • Pohjaksi sopivat esimerkiksi OECD:n PIAAC-tutkimuksen tehtävät.

Perustaidot osaksi ammatillisista tutkintoa

  • Perustaidot osaksi kaikkeen ammatilliseen koulutukseen: myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
  • Opintojen on vahvistettava erityisesti digi- sekä soveltavan ongelmanratkaisun taitoja ammatillisen koulutuksen ja lukion erojen kaventamiseksi.

Taloudellisia kannustimia ja räätälöityjä ohjelmia

  • Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat taloudellisia kannustimia tavoittaakseen ne osaamiskuoppaan jääneet, jotka eivät itse hakeudu koulutukseen.
  • Räätälöidyt koulutuskokonaisuudet madaltavat kynnystä opiskella: Ikääntyvien on parannettava etenkin digitaitojaan. Maahanmuuttajat tarvitsevat kieliopinnot, perustaidot ja ammatillisen koulutuksen yhdistäviä kokonaisuuksia.

Oppivelvollisuusikä pidemmäksi

Vielä kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa oli liki miljoona työpaikkaa, jotka edellyttivät tekijältään vain peruskoulua. Niistä on jäljellä enää kolmannes.

Muutos näkyy työttömyytenä. Vuonna 2014 pelkän perusasteen varassa 16–64-vuotiaista oli 623 000. Heistä työssä kävi vain 272 000 eli harvempi kuin joka kolmas. Pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste oli 44 prosenttia.

Työpaikat koulutustason mukaan 1987–2014

Työpaikat koulutustason mukaan 1987–2014

Lähde: Tilastokeskus / Pekka Myrskylä

Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää edelleen perusasteen varaan. Osa ei hae toisen asteen koulutukseen ja noin 15 prosenttia keskeyttää ammatillisen koulutuksen.

Nuoria on tuettava voimakkain toimenpitein yhdessä elämän tärkeimmistä käännekohdista. Siksi oppivelvollisuusikää on pidennettävä toisen asteen opintoihin ja nuorisotakuuta vahvistettava.

SAK:n ehdotukset aikuiskoulutuksen uudistamiseksi

Osaamiskuopasta työelämään

Jos perusasteen varassa olevien työllisyysaste olisi sama kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla, työelämässä olisi noin 146 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Työllisyysaste olisi 4,4 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.