Henkilöstökoulutusta kaikille

Työntekijäasemassa oleva tai pienehkössä työpaikassa työskentelevä osallistuu selvästi harvemmin työnantajan henkilöstökoulutukseen. Jos työssä käyvän ammattitaito ja muu osaaminen kapenevat liikaa, heikkenee myös kyky oppia uutta ja siirtyä tehtävästä toiseen.

Osaamisen kehittämisen toimintamalli uusiksi

Vuonna 2014 käyttöön otettu malli on arvioitava uudelleen: työnantajan verovähennyksestä ja koulutuskorvauksesta on luovuttava, jos ne eivät lisää koko henkilöstön koulutusta.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat kaikille työpaikoille

Työpaikoilla on oltava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuoteen 2020 mennessä. Henkilöstölle on tehtävä SAK:n Perustaitotakuun mukaisia osaamiskartoituksia.

Uudet mallit pienyritysten henkilöstön kouluttamiseen

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat henkilöstökoulutuksen rahoittamiseen uuden mallin: valtio maksaa kuluista puolet, yritys puolet.

Norjasta mallia työntekijöiden perustaitojen kohentamiseen

Perustaitojen opiskelua työpaikoilla on tuettava siihen tarkoitetulla määrärahalla ja ohjelmalla. Näin on tehty esimerkiksi Norjassa.

Muutosturva työllistymisen tueksi

Kilpailukykysopimuksessa sovittua muutosturvaa on kehitettävä. Muun muassa pääsy koulutukseen jo irtisanomisaikana edistää uuteen työhön siirtymistä.

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden vuonna 2012

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus, aikuiskoulutustutkimus 2012

SAK:n ehdotukset aikuiskoulutuksen uudistamiseksi

Osaamiskuopasta työelämään

Jos perusasteen varassa olevien työllisyysaste olisi sama kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla, työelämässä olisi noin 146 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Työllisyysaste olisi 4,4 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.