Yhteiskuntavastuu

Yrityksiltä voidaan vaatia muutakin kuin voiton tuottamista ja lakien noudattamista. Tällöin puhutaan yritysvastuusta tai yritysten yhteiskuntavastuusta, joilla tarkoitetaan vastuun kantamista liiketoiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja yrityksen eri sidosryhmiin.

SAK:n tavoitteena on varmistaa, että työntekijät ovat mukana, kun yritysten vastuita määritellään. Yritysten yksipuolisten vastuujulistusten sijaan tarvitaan vuoropuhelua, sopimuksia ja joskus myös uutta lainsäädäntöä. Kansainvälisen ay-liikkeen osana SAK edistää työntekijöiden perusoikeuksia ja sopimuskäytäntöjen luomista globaalissa taloudessa.

Yritysvastuun haastavimmat kysymykset liittyvät usein liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Suomalaiselta ja Suomessa tuotteitaan myyvältä yritykseltä edellytetään yhä painokkaammin vastuullista toimintaa myös tuotantoketjunsa muissa osissa. Erityisesti huomio kohdistuu ns. halpatuotantomaihin, joissa työntekijöiden asema on usein heikko. Yritysten odotetaan noudattavan esimerkiksi työelämän perusoikeuksia ja muita ihmisoikeuksia silloinkin, kun toimintamaan säädökset eivät siihen pakota.

Suomessa lainsäädäntö ja työehtosopimukset kattavat suuren osan asioista, joista muualla puhutaan yritysvastuuna. Vastuun rajoista keskustellaan silti meilläkin. Vastuulliset yritykset erottuvat hyvinä työnantajina, jotka panostavat henkilöstönsä hyvinvointiin ja osaamiseen. Samalla ne tiedostavat sidoksensa koko ympäröivään yhteiskuntaan ja hoitavat kiertelemättä esimerkiksi veronmaksuun ja ympäristönsuojeluun liittyvät velvoitteensa. Vastuullisuus voi olla yritykselle myös kilpailuetu.

Yritysvastuulla on globaalit standardit

Monissa maissa työlainsäädännön tai sen toimeenpanon puutteet, viranomaisten lahjominen ja ammattiliittojen väkivaltainen nujertaminen ovat arkipäivää. Silloin vastuullinen yritys ei voi vedota ”maan tapaan”, vaan sen on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä standardeja.

Työelämän kansainväliset normit määritellään Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO), jossa päätöksentekijöinä ovat jäsenmaiden hallitusten, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustajat. ILO:ssa määritellyt työntekijöiden perusoikeudet toimivat muiden yritysvastuuta koskevien kansainvälisten ohjeiden ja suositusten perustana.

Merkittäviä yritysvastuun ohjenuoria ovat

Näiden lisäksi on olemassa joukko yksityisiä, mutta laajapohjaisesti valmisteltuja yritysvastuun standardeja, joista tunnetuimpia ovat ISO 26000  ja SA 8000.

Omat standardinsa sisältyy myös kuluttajille suunnattuihin, tuotannon vastuullisuudesta kertoviin sertifikaatteihin, joista tunnetuin on Reilun kaupan merkki. Myös Reilun kaupan kriteerit pohjautuvat työntekijöiden aseman osalta ILO:n määrittämiin perusoikeuksiin. SAK on Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsen.

Yritykset käyttävät myös omia, itse laatimiaan ohjeistoja. Nekin voivat auttaa yritystä oman toimintansa ohjaamisessa, mutta yrityksen vastuullisuuden takeeksi yksipuolisista julistuksista ei ole.

Kansainväliset puitesopimukset varmistavat työntekijöiden oikeudet

Kansainvälisesti toimiva yritys voi solmia alansa kansainvälisen ammattiliiton kanssa ns. kansainvälisen puitesopimuksen. Näin yritys voi osoittaa kunnioittavansa työntekijöiden oikeuksia. Yritys ei sanele periaatteitaan työntekijöille, vaan neuvottelee ja sopii ne heitä edustavan järjestön kanssa – aivan kuten työehdot Suomessa laaditaan sopimalla.

Puitesopimuksella yritys saa vahvemman oikeutuksen periaatteilleen ja ay-liikkeen kansainvälisen verkoston tuen periaatteiden noudattamisen valvonnassa. Parhaimmillaan valvontaverkosto ylettyy jokaiselle yrityksen ja sen alihankkijan työpaikalle, joka ikinen työpäivä.

Kansainvälisiä puitesopimuksia on solmittu 1980-luvun lopulta alkaen. Useimmiten niiden lähtökohtana ovat ILO:ssa määritellyt työntekijöiden perusoikeudet, kuten työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksia. Tärkeä osa sopimusta on kirjaukset siitä, miten sopimusosapuolet – yritys ja ay-liike – yhdessä valvovat sovittujen periaatteiden toteutumista.

Kymmenien puitesopimuksen solmijoiden joukossa on monia tunnettuja yrityksiä, esimerkiksi Ruotsista H&M, IKEA, Skanska, Securitas, Electrolux ja SKF. Suomesta yksikään yritys ei toistaiseksi ole solminut kansainvälistä puitesopimusta.

Lista kansainvälisistä puitesopimuksista löytyy ammattiliittojen kansainvälisten järjestöjen yhteiseltä Global Unions -sivustolta.

SAK edistää työntekijöiden oikeuksia yhteistyöllä

SAK on vuosien varrella ollut mukana monissa yritysvastuuta ja työntekijöiden oikeuksia edistävissä yhteistyöhankkeissa. Seuraamme esimerkiksi kehitysmaissa toimivien suomalaisyritysten vastuullisuutta yhteistyössä Finnwatchin  ja SASKin kanssa. Reilua kauppaa tuemme Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsenenä. Huomioimme eettiset näkökohdat myös omissa hankinnoissamme.

Kansainvälisellä tasolla SAK edistää yritysvastuuta ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:in ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n jäseninä. ITUC esimerkiksi toimii aktiivisesti monikansallisten yritysten vastuullisemman toiminnan puolesta. Kansainvälisen ay-liikkeen kampanjoissa eri maiden ammattiliitot yhdistävät voimansa samanmielisten kansalaisliikkeiden kanssa.

Kampanjojen rinnalla SAK vaikuttaa suoraan päätöksentekijöihin. SAK:lla on edustaja muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa. Kansainvälisesti vaikutamme yritysvastuun normien kehittymiseen ennen muuta Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sekä OECD:n kautta. SAK on OECD:n puitteissa toimivan ay-liikkeen neuvoa-antavan komitean (TUAC) jäsen.

Lisätietoja ay-liikkeen kansainväliseen vaikuttamiseen osallistumisesta.