Työtaistelut

SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta se on tarvittaessa valmis eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin. Työtaisteluoikeus on työntekijöiden perusoikeus. SAK:lainen ay-liike käyttää tätä oikeutta vastuullisesti.

Työntekijät voivat ryhtyä työehdoistaan työtaisteluun silloin, kun työ- tai virkaehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt eikä uutta sopimusta ole solmittu.

Lakosta ja työsulusta tehtävä ennakkoilmoitus

Lakosta tai työsulusta on jätettävä kirjallinen ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Ilmoituksesta on käytävä selville valmistellun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Valtakunnansovittelija voi esittää työtaistelun lykättäväksi 14 vuorokaudella, jos työtaistelu kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimiin ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Virkasuhteisten palvelussuhteen ehtoja koskevassa kiistassa työtaistelun alkamista voi lisäksi siirtää seitsemällä vuorokaudella. Päätöksen lakon siirtämisestä tekee työministeriö.

Valtiolla ja kunnallisella alalla toimivat virkariitalautakunnat, joiden tehtävä on osapuolten pyynnöstä selvittää aiottujen työtaistelujen aiheuttamat haitat yhteiskunnalle. Jos lakonuhka viedään virkariitalautakuntaan, työtaistelun alkamisajankohta siirtyy kahdella viikolla.

Erilaisia työtaistelutoimia

  • Mielenosoituslakolla palkansaajat painostavat poliittisia päättäjiä. Lakko kestää yleensä määräajan ja siitä on keskusjärjestöjen välisen suositusten mukaan ilmoitettava ennakkoon valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle.
  • Tukilakolla tuetaan jonkin toisen alan työntekijöitä pääsemään sopimukseen. Myös tukilakoista on suosituksen mukaan ilmoitettava ennakkoon.
  • Työnseisauksessa syynä ovat yleensä työpaikkakohtaiset erimielisyydet. Tällöin työntekijät lopettavat määräajaksi työnteon ilman erillistä ennakkoilmoitusta.
  • Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi sopimuksettomassa tilassa. Työsululla estetään työntekijöitä työskentelemästä eikä heille makseta palkkaa.

Virkamiesten lakko-oikeutta rajoitettu

Virkamiesten ja viranhaltijoiden poliittiset lakot ja mielenosoituslakot ovat laittomia. Virkamiesten ja viranhaltijoiden lakko-oikeutta on muutoinkin rajattu vain sopimuksenvaraisiin asioihin.

Ammattiosasto, henkilöstöyhdistys, ammattiliitto ja työnantajaliitto voidaan tuomita hyvityssakkoihin laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Valtakunnansovittelija ehkäisee ja sovittelee työriitoja

Suomessa toimii valtion palkkaama valtakunnansovittelija ja 6 piirisovittelijaa. Valtakunnansovittelijan nimittää valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sovittelijan tehtävä on auttaa tarvittaessa neuvottelukumppaneita tekemään työ- ja virkaehtosopimuksia.

Valtakunnansovittelijan tehtävä on ehkäistä ja sovitella työriitoja. Kun työ- tai virkaehtosopimus päättyy ja neuvottelut uudesta sopimuksesta kariutuvat, ammattiliitto voi jättää lakkovaroituksen. Sen jälkeen valtakunnansovittelija ryhtyy rakentamaan sovintoa ammattiliiton ja työnantajaliiton kanssa, jotta sopimus syntyisi eikä lakko alkaisi. Jos lakko alkaa, sovittelija ohjaa neuvotteluja työriidan lopettamiseksi.

Sovittelija jättää yleensä osapuolten hyväksyttäväksi sovintoehdotuksensa työriidan lopettamiseksi. Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä sen.

Valtakunnansovittelijan toimisto

Työtuomioistuin ratkoo työ- ja virkaehtosopimuskiistoja

Työnantajaliiton ja ammattiliiton tehtävä on valvoa, että molemmat osapuolet noudattavat työehtosopimusta. Sopimuksen voimassa ollessa työ- ja virkaehtosopimuksiin kohdistuvat työnseisaukset ovat kiellettyjä.

Jos sopimuksen voimassa ollessa syntyy riitaa työehtosopimuksen tulkinnasta, kiista voidaan viedä työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin ratkoo vain työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia kiistoja ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja muille tuomioistuimille. Se voi myös määrätä ammattiosastolle, henkilöstöyhdistykselle, ammattiliitolle tai työnantajaliitolle hyvityssakkoja laittomasta lakosta tai muusta työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomisesta.