Työ- ja virkaehtosopimus

Työehtosopimus syntyy, kun työnantajaliitto ja ammattiliitto pääsevät sopimukseen alan työehdoista. Julkisella sektorilla – valtiolla ja kunnissa – työskentelee virkasuhteisia, joiden palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin.

Työehtosopimus ja virkaehtosopimus voivat pohjautua keskusjärjestöjen neuvottelemaan keskitettyyn sopimukseen. Sopimukset solmitaan määräajaksi, yleensä vuodeksi, tai kahdeksi. Työehtosopimusten kattavuus on Suomessa hyvä, sillä palkansaajista noin 90 prosenttia on työehtosopimusten piirissä.

Normaalisitova työehtosopimus

Työ- ja virkaehtosopimus sitoo sopimuksen solmineita palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Tällaista sitovuutta kutsutaan normaalisitovuudeksi, ja se perustuu työehtosopimuslakiin.

Työehtosopimus velvoittaa järjestöjä valvomaan ja työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan sopimuksia. Palkansaajajärjestö sitoutuu jäsentensä puolesta takaamaan alalle työrauhan. Sopimuskauden aikana ei saa järjestää sopimukseen tai sen osiin kohdistuvia lakkoja. Työnantajaliitto sitoutuu jäsentensä puolesta valvomaan, että sopimusta noudatetaan sen jäsenyrityksissä.

Yleissitova työehtosopimus

Työehtosopimus voi olla normaalisitovuuden lisäksi yleissitova. Tällöin myös työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien on noudatettava sopimusta työntekijöihinsä. Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Työehtosopimuksen yleissitovuutta arvioitaessa otetaan huomioon alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus sekä alan työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymisaste. Päätöksen työehtosopimuksen yleissitovuudesta tekee erityinen vahvistamislautakunta.

Työehtosopimus on minimi

Työ- tai virkaehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita sopimukseen sidottujen on noudatettava. Niitä ei saa alittaa ellei työ- tai virkaehtosopimus tätä salli esimerkiksi paikallisella sopimisella. Työpaikoilla voidaan sopia aina työehtosopimusta paremmista eduista sekä työ- ja virkaehtosopimuksissa sallituista poikkeuksista.

Työehtosopimus asettaa rajat työsopimukselle

Työehtosopimuksen solmivat työnantajaliitto ja ammattiliitto ja sillä sovitaan alan vähimmäisehdot, kuten vähimmäispalkat. Työsopimuksen solmivat työnantaja ja työntekijä keskenään. Työsopimus ei saa sisältää huonompia työehtoja kuin kyseisen alan työehtosopimuksessa on sovittu.

Mistä työehtosopimuksen löytää?

Oman alasi työehtosopimus löytyy

  • työpaikkasi luottamusmieheltä
  • omasta ammattiliitostasi
  • osa ammattiliitoista on laittanut työehtosopimuksen myös nettisivuilleen
  • kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki FINLEXistä.

Työehtosopimus ja virkaehtosopimus pähkinänkuoressa

Työehtosopimus TES

  • Määrittelee työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esim. palkat, työaika, lomat, työrauha, paikallinen sopiminen
  • TES:n solmivat ammattiliitto ja työnantajaliitto
  • TES on yleensä toimialakohtainen, esim. elintarvike-, teknologia-, hotelli- ja ravintola- tai pankkiala
  • Valtakunnallisia työehtosopimuksia on noin 200

Virkaehtosopimus VES

  • Määrittelee valtiolla virkamiehen ja työnantajan, kunta-alalla viranhaltijan ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esim. palkat, työaika, lomat, työrauha, paikallinen sopiminen
  • Valtion keskustason yhdistetyn virka- ja työehtosopimuksen tekevät valtiovarainministeriön Valtion työmarkkinalaitos VTML ja pääsopijajärjestöt työntekijäpuolella. Virastokohtaiset VES:t ja TES:t tekevät virastot ja ammattiliitot
  • Valtiolla virastokohtaisia virkaehtosopimuksia on noin sata ja virastokohtaisia työehtosopimuksia noin 60
  • Kunta-alalla valtakunnallisen VES:n tekevät Kuntatyönantaja ja pääsopijajärjestöt työntekijäpuolella. Kunnat tai kuntayhtymät ja pääsopijajärjestöjen alayhdistykset tekevät paikalliset VES:t
  • Kunta-alalla on viisi valtakunnallista virka- ja työehtosopimusta: yleinen, opetusalan, lääkäreiden ja teknisten virka- ja työehtosopimus sekä tuntipalkkaisten työehtosopimus

Paikalliset sopimukset
Työ- ja virkaehtosopimukset sekä lait antavat yhä enemmän mahdollisuuksia sopia työpaikan asioista paikallisesti.

Työpaikoilla voidaan sopia mm

  • työajoista
  • työn vaativuuden luokituksesta
  • tulokseen perustuvasta palkkauksesta
  • osasta palkankorotusta
  • henkilöstön asemasta, toimenkuvista ja koulutuksesta

Paikallisissa neuvotteluissa luottamusmies, luottamusvaltuutettu, yhdyshenkilö tai yhteyshenkilö neuvottelee työnantajan edustajan kanssa avoinna olevista eduista tai työehtosopimuksen soveltamisesta. Työ- ja virkaehtosopimukset määrittelevät, missä rajoissa paikallisia sopimuksia voi tehdä.

Kunta-alalla pääsopimus antaa laajat mahdollisuudet poiketa paikallisin virka- ja työehtosopimuksin valtakunnallisesta sopimuksesta. Valtiosektorilla tehdään kaikkiaan noin 170 paikallista virka- tai työehtosopimusta.

Paikallisen sopimisen laajentaminen

Paikallisen sopimisen laajentaminen edellyttää luottamusmiesten aseman vahvistamista Aito paikallinen yhteistyö ja sopiminen edellyttävät selkeitä osapuolia työpaikalle. Sen vuoksi työntekijäpuolen neuvotteluasemia on vahvistettava ja henkilöstön edustajien, mm. luottamusmiesten, asemaa ja toimintaedellytyksiä kehitettävä, jos paikallista sopimista halutaan lisätä.

Paikallista sopimista voidaan laajentaa mm.

  • työn sisältöjen ja työolojen kehittämiseen
  • työn organisointiin
  • työvoiman käyttötapoihin
  • tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiin
  • työntekijöiden tarpeet huomioiviin työaikajoustoihin