Luottamushenkilöt

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontatyössä on aktiivisesti mukana noin satatuhatta ihmistä ympäri Suomea. Ammattiyhdistystoiminnan ytimen muodostavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työntekijöiden edustajat työpaikkojen hallintoelimissä. He huolehtivat työpaikoilla SAK:laisten jokapäiväisestä edunvalvonnasta.

Luottamusmiehistä koostuva organisaatio yhdistää voimansa ammattiosastoihin ja edelleen SAK:n paikallisjärjestöihin. Ammattiliittojen aluetoimistot koordinoivat tämän verkoston toimintaa ja tarjoavat sille asiantuntijapalveluita. SAK:n alueellinen organisaatio ja keskustoimisto kokoavat jäsenliittojen voiman yhteen alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Luottamusmies valvoo etujasi työpaikalla

Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen tehtävänä on toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä.

SAK:laisissa ammattiliitoissa toimii yhteensä noin 40 000 luottamusmiestä. Luottamusmiehen kautta saat neuvoja ja apua aina kun niitä tarvitset. Luottamusmiehillä on paras tieto alasi ajankohtaisista asioista, kuten työehtosopimuksista ja työlainsäädännöstä.

Luottamusvaltuutettu

Työsopimuslain mukaan työpaikalle voidaan valita luottamusmiehen sijasta luottamusvaltuutettu. Näin voidaan toimia silloin, jos työntekijöillä ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä.

Tämä koskee lähinnä kahta tilannetta:

  1. henkilöstöryhmän työehdoista ei ole tehty työsopimusta tai
  2. tällaisessa sopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmiehestä

Yleissitovaa työehtosopimusta soveltavissa järjestäytymättömissä yrityksissä luottamusmiehen asema määräytyy työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksien mukaan.

Kaikille työpaikoille voidaan valita työsuojeluvaltuutettu

Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu on valittava aina, jos työpaikalla on vähintään 10 henkeä. Työsuojeluvaltuutettu voidaan valita kuitenkin aina, jos työntekijät niin haluavat. Työsuojeluvaltuutettu seuraa ja vaikuttaa työpaikan työsuojeluun liittyviin asioihin sekä osallistuu kaikkeen työsuojeluun liittyvään toimintaan.

Työsuojelu on yhteistyötä ja se koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työnantajalla on kuitenkin vastuu ja päätösvalta työsuojeluasioissa.

Jokaisella työpaikalla on lain mukaan oltava toimintaohjelma, johon kirjataan työolosuhteista riippuen erilaisia asioita. Samoin jokaisella työpaikalla on oltava työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja nimeää.

Työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, valitaan työsuojelutoimikunta tai muu vastaava elin. Yhteistoimintaelin tekee vuosittain toimintasuunnitelman.

Työsuojeluhenkilöstön oma koulutus tehtävään vaikuttaa oleellisesti heidän osaamiseensa. Siksi jokaiselle työsuojelutehtävissä toimivalle on järjestettävä mahdollisuus lisätä työsuojeluasioiden tuntemusta ja valmiuksia vaikuttaa asioihin.

Työsuojeluun liittyviä kysymyksiä on hyvä käydä työpaikalla säännöllisesti läpi. Epäkohdista on tärkeää puhua avoimesti ja niihin on puututtava ripeästi.

Työpaikalla voitte yhdessä pohtia mm seuraavia asioita:

  • Miten työnantaja kantaa työsuojeluvastuunsa?
  • Onko työsuojeluvaltuutetulla tarpeeksi aikaa seurata työpaikan olosuhteita?
  • Toimiiko työsuojeluyhteistyö rakentavasti ja otetaanko henkilöstön hyvinvointi puheeksi?
  • Onko työyhteisössä ilmapiiri, joka antaa mahdollisuuden puhua epäkohdista?

Työntekijöillä oikeus edustukseen suurten yritysten hallintoelimissä

Henkilöstöllä on lain mukaan oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn yrityksen päättävissä toimielimissä. Lakia sovelletaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää.

Henkilöstön edustus voidaan sopia toteutettavaksi esimerkiksi yrityksen hallintoneuvostossa, hallituksessa, johtokunnassa tai johtoryhmässä. Jos henkilöstö ja työnantaja eivät pääse sopuun, mihin toimielimeen henkilöstön edustaja valitaan, työnantaja valitsee hallintoelimen. Käsiteltävistä asioista voidaan sopia yt-lain mukaisessa järjestyksessä.

Henkilöstön edustajia on oltava lain mukaan vähintään yksi ja enintään neljä. Heille nimetään myös varajäsenet. Henkilöstön edustajilla on oikeus tutustua ennakkoon käsiteltävän asian aineistoon. He eivät saa osallistua yrityksen johdon valintaan, työehdoista päättämiseen eivätkä henkilöstön työsuhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelyyn.

Henkilöstön edustaja työskentelee tehtävässään samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muu yrityksen sääntöjen mukaan valittu edustaja. Hallintoelinedustajaa koskevat laissa määritellyt salassapitosäännöt.

Henkilöstörahasto on oikeudenmukainen tapa palkita

Henkilöstörahasto on hyvä tapa lisätä henkilöstön kiinnostusta yrityksen kehittämiseen. Sen avulla voidaan sitouttaa työntekijöitä ja parantaa heidän työmotivaatiotaan. Henkilöstörahasto voidaan perustaa yritykseen, jossa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Myös yli kymmenen työntekijän yritykseen voidaan tietyin laissa määritellyin edellytyksin perustaa henkilöstörahasto.

Kaikki yrityksen työntekijät ovat työsuhteen perusteella rahaston jäseniä. Rahaston perustaminen on vapaaehtoista, ja se edellyttää työntekijöiden ja työnantajan yhteisymmärrystä. Rahastoon kerätään rahat yrityksen voittopalkkiojärjestelmästä. Henkilöstörahastolle tuleva palkkioerä määräytyy yrityksen tuloslaskelman tai vastaavien tehokkuutta osoittavien laskelmien perusteella.

Henkilöstörahaston säännöissä voidaan määrätä, että osa rahaston vastaanottamista voittopalkkioeristä ja rahaston ylijäämä siirretään yhteispääomaan, jota käytetään jäsentensä koulutukseen ja muuhun yhteisesti hyödyttävään tarkoitukseen. Jäsenille voidaan maksaa rahastosta osuuksia, jotka eivät kuitenkaan saa ylittää viiden vuoden tarkastelujakson aikana keskimäärin 15 prosenttia rahastoon sidotusta osuudesta. Työsuhteen päättyessä rahaston jäsenellä on oikeus nostaa rahasto-osuutensa kokonaan.