Työttömiä kannustetaan räätälöidyllä palvelulla työnhaussa, henkilökohtaisella työllistymissuunnitelmalla ja opintoihin pääsyä helpottamalla, ei leikkauksilla ja sanktioilla, sanoo SAK:n työllisyysaasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

Ongelma työntekijän kannalta: Leikkaukset eivät kannusta

Työttömyysturvasta yritetään tehdä kannustavaa leikkauksin ja sanktioin, vaikka ongelma on toisaalla. Näin sanoo SAK:n työllisyysasioiden päälikkö Pirjo Väänänen.

Työttömyysturvan tarkoitus on turvata toimeentulo, kun ihminen joutuu työttömäksi. Kun töitä ei löydy, siihen saattaa olla lukemattomia erilaisia syitä: työtön ei saa oikeanlaista palvelua ja tukea työnhakuun, hänen osaamisensa on vääränlaista tai töitä ei yksinkertaisesti ole, Väänänen kuvailee.

Hänestä hallitus on lähtenyt ratkomaan väärää ongelmaa: sitä, että työttömyysturva passivoi. Ansiosidonnaista on leikattu ja työttömyysturvan kestoa lyhennetty.

–  Hallitus lähtee siitä näkökulmasta, että toimeentulon menetys kannustaa menemään töihin. Mutta leikkaaminen ei ole oikea kannustin, jos työpaikkoja ja kunnollisia työllistämispalveluita ei ole.

Pirjo Väänäsen mielestä työttömiin kohdistuvat velvoitteet ja sanktiot eivät toimi, ovat byrokraattisia ja usein inhimillisesti katsottuna liian ankaria. Järjestelmä on niin sekava, ettei työtön aina edes tiedä, mitä häneltä odotetaan.

– Nyt jostain saattaa saada 15, jostain 30 päivää sanktiota. Kolme kuukautta ilman rahaa on jo tosi pitkä aika.

Jotta työttömyyspäivärahaa saisi, työttömän on ilmoittauduttava sähköisesti työnhakijaksi. Ensimmäisen kerran tietoja täyttävä ei aina tiedä, mitä pitää tehdä. On osattava laittaa rasti oikeaan ruutuun, Väänänen kuvaa.

Toisaalta: vaikka olisi kuinka aktiivinen työnhakija, siitä ei palkita, jos töitä ei yrityksistään huolimatta saa.

Ratkaisun avaimet: Investoidaan työnhakijan palveluihin

Työttömyysturvajärjestelmästä pitäisi purkaa turhaa byrokratiaa ja ottaa iso luottamusloikka, Pirjo Väänänen sanoo.

– Työnantajilta halutaan purkaa turhaa sääntelyä, miksi ei siis myös työnhakijoilta?

Karenssien ja leikkausten sijaan työnhakijaa kannustaisi kohtaaminen, auttaminen ja yksilöllinen palvelu, Pirjo Väänänen sanoo.

Hänestä perusongelma on, että TE-toimistoissa ei ole riittävästi työntekijöitä. Yhdellä työntekijällä on huomattavasti enemmän asiakkaita kuin esimerkiksi Tanskassa.

– Tanskassa työttömien työnhakijoiden palvelut nähdään investointina. Ne eivät synny ilman panostusta, eikä laatu synny tyhjästä.

Väänäsen mielestä kunnon palvelu on räätälöityä. Silloin työttömän yksilöllinen tilanne ja osaaminen otetaan huomioon, hänen kanssaan tehdään yhdessä työllistymissuunnitelma ja pohditaan kunnolla, millaisia palveluita hän tarvitsee.

– Jos hän pääsee näin nopeammin työmarkkinoille, se maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Tehdään edes tämä: Helpotetaan opiskelua

Koko järjestelmän uudistaminen on iso ponnistus, mutta mikä olisi yksittäinen selkeä parannus, jonka työttömyysturvaan voisi tehdä vaikka heti?

- SAK on esittänyt pitkään, että työttömien omaehtoista ja sivutoimista opiskelua pitäisi helpottaa, Pirjo Väänänen sanoo.

Nykyään TE-toimisto arvioi, auttaako opiskelu työtöntä saamaan töitä. Työtön pääsee vain sellaiseen koulutukseen, jota TE-toimiston virkailija pitää tämän työllistymisen kannalta hyödyllisenä.

– SAK:n mielestä työttömien kuuluisi saada päättää opinnoistaan itse. Se olisi hyvä ja selkeä parannusaskel.

Veera Luoma-aho/Toimitus