Miten ay-liike toimii?

Suomalainen ammattiyhdistysliike on vahva vaikuttaja. Se vaikuttaa työpaikkojen arjessa ja ammattiliittojen neuvotteluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa työntekijöiden elinolojen parantamiseksi.

Ay-liikkeen toiminnan ydin on kuitenkin työpaikoilla, joilla työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt muuttuvat todelliseksi elämäksi. Jos ammattiliittoja ei olisi, ei työntekijöillä olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvänä. Ei olisi saatu aikanaan kahdeksantuntista työpäivää eikä viisipäiväistä työviikkoa, ei äitiys- tai vanhempainvapaata, ei ylityökorvauksia eikä lomarahaa, ei palkkaa sairausajalta eikä irtisanomissuojaa. Ne kaikki ovat nimenomaan ay-liikkeen saavutuksia.

Joka viides jää ammattiliittojen ulkopuolelle

Poika ja palloSuomalaisen ay-liikkeen laaja vaikutusvalta ei ole itsestäänselvyys. Puhevalta syntyy siitä, että ay-liike edustaa uskottavasti työntekijöitä.

Nyt neljä viidestä suomalaisesta kuuluu ammattiliittoihin, mutta joka viides jää niiden ulkopuolelle. Tämä heikentää kaikkien asemaa, sillä mitä useampi on ay-liikkeen ulkopuolella, sitä vähemmän sillä on voimaa ja uskottavuutta. Siksi ihmisille kannattaa kertoa, miksi ammattiliittoon on hyvä kuulua.

Ei ole vain tullut liityttyä

Nuoret kuuluvat ammattiliittoihin hiukan vanhempia harvemmin. Siihen vaikuttavat työelämässä ja ihmisten omakuvissa tapahtuneet muutokset. Monet suomalaiset tutkimukset osoittavat, ettei nuorilla kuitenkaan ole minkäänlaista asenteellista vastarintaa ay-liikettä kohtaan. Tärkeimmät syyt siihen, ettei nuori työntekijä ole liittynyt ammattiliittoon, ovat tiedon puute ja se, ettei ole tullut liityttyä.

Lähes kaikki suomalaiset pitävät ammattiliittoihin kuulumista kuitenkin tärkeänä. Keväällä 2008 tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että 89 prosenttia suomalaisista pitää ammatillista järjestäytymistä tarpeellisena. Nuorissakaan ikäryhmissä asiasta ei ajatella toisin: 25–34-vuotiaista ammattiliittoihin kuulumista pitää tärkeänä 89 prosenttia ja 15–24-vuotiaistakin 84 prosenttia.

Nuorten kiinnittyminen työelämään vie pitkään

Nuorten kiinnittyminen pysyvämmin työelämään vie nykyään aiempaa pidemmän ajan. Nuoret tekevät pätkätöitä ja vaihtavat työpaikasta ja alalta toiselle. Nuoresta saattaa tuntua hölmöltä sitoutua jonkin alan liittoon, jos hän ajattelee jatkossa työskentelevänsä muulla alalla. Luottamusmies ja työkaverit eivät lyhyiden pyrähdysten aikana tule tutuksi, ja nämäkin voivat ajatella nuoren olevan vain läpikulkumatkalla.

Mikään ennuste ei kuitenkaan puhu sen puolesta, että työsuhteet muuttuisivat jatkossa nykyistä vakaammiksi.

Huonot työehdot tarttuvat

Nuoret ja pätkätyöläiset tarvitsevat liittoa ja työtovereiden tukea. Heille työelämän käytännöt ovat vieraita. Kun työ ja työttömyys vuorottelevat, on tuki tarpeen työntekijälle kuuluvien työsuhde-etuuksien laskemisessa. Työttömyyskassan jäsenyys merkitsee myös turvallisuutta.

Työehtojen rapautuminen on kuin tarttuva tauti. Mitä useampi tekee töitä epämääräisillä ehdoilla, sitä useammalta sitä myös odotetaan ja vaaditaan. Huolestuttavia ovat esimerkiksi ylipitkät ja ylilyhyet työpäivät, joita joillain aloilla pidetään jo täysin normaaleina.

Työelämä muuttuu nopeasti. On yhä enemmän pieniä työpaikkoja ja täysin uusia ammatteja. Pienillä työpaikoilla luottamusmiehiä on vähän, ja siten ammattiliittoon liittyminen ei kenties tule puheeksikaan. Työntekijöiden oikeuksissa riittäisi puolustettavaa pienilläkin työpaikoilla, vaikka niissä voidaankin ylläpitää ilmapiiriä, jonka mukaan "meillä ei ammattiliittoja tarvita".

Myös ammattirakenne muuttuu kovaa kyytiä ja uusiin ammatteihin vaaditaan yhä pidempi koulutus. Koulutuksen myötä vaatimukset kasvavat myös ay-liikkeen suuntaan. Työelämässä ei yksin pärjää.

Sopimista paikallisesti

Yhä useammat työelämän asiat sovitaan nykyään työpaikoilla. Nykyiset työehtosopimukset sallivat laajan paikallisen sopimisen mm. työajoissa ja palkkausjärjestelmissä.

Työntekijöiden edustajana paikallisissa neuvotteluissa on yleensä luottamusmies. Luottamusmiehen kannalta onkin erittäin tärkeää, että työntekijät kuuluvat liittoon ja antavat hänelle tukensa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Siten työntekijöillä on mahdollisuus pärjätä tasavertaisena sopijaosapuolena.

Arvostettua edunvalvontaa

SAK:laiset liitot ovat hoitaneet leiviskänsä hyvin. Kansalaisten silmissä SAK on arvostetuin etujärjestö. Keväällä 2012 kaksi kolmesta suomalaisesta ilmoitti arvostavansa SAK:ta vähintään melko paljon.

SAK:n arvostus syntyy koko jäsenperheen toiminnasta, jokaisesta liitosta ja työpaikoilla tehtävästä työstä. Myös nuoret suhtautuvat tutkimusten mukaan ay-liikkeeseen pääosin myönteisesti. Toisaalta he kuitenkin kokevat sen etäiseksi eivätkä ymmärrä, mitä ay-liike heille voisi antaa.

Luottamusmies on tärkein

Luottamusmiehen käsissä on ay-liikkeen tärkeimmän jäsenedun – työehtosopimusten – tulkinta ja valvonta työpaikalla. Uuden työntekijän silmissä luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä ammattiosaston toimihenkilöt ovat yhtä kuin ay-liike. He ovat avainhenkilöitä myös silloin, kun ay-liikkeeseen hankitaan uusia jäseniä. Heidän on luontevaa kertoa uudelle työntekijälle ammattiliitosta ja jäsenyyden tuomista hyödyistä.

Luottamusmies on uudelle työntekijälle korvaamaton tukihenkilö, joka huolehtii siitä, että työsopimuksesta alkaen asiat ovat kunnossa ja sellaisena myös pysyvät.

Luottamusmies ei kuitenkaan pysty hoitamaan tehtäviään yksin, vaan hän tarvitsee tuekseen muut työtoverit, ammattiosaston, ammattiliiton ja keskusjärjestön. Myös muut työntekijät voivat tehdä osansa uusien jäsenien saamiseksi puhumalla ay-liikkeen merkityksestä.