Mitä jäsenyys antaa?

Tärkein ammattiliiton jäsenyyden tuoma etu on työehtosopimus. Jokaisen työntekijän oma asia on hoitaa työnsä kunnolla, mutta työntekijä- ja työnantajaliittojen tekemällä työehtosopimuksella sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Samalla sovitaan työajoista, sairausajan palkasta, yli- ja vuorotyökorvauksista sekä lomista. Vaikka ihminen tuntisi itsensä kuinka päteväksi, on yksin mahdotonta tietää ammattitaitonsa ja työnsä markkinahintaa.

Ammattiliitot ovatkin ajaneet jäsentensä palkka-asioita todella hyvin. Muutama vuosi sitten havaittiin, että työntekijöillä, joita liittojen neuvottelemat yleissitovat työehtosopimukset koskevat, palkat ovat viisi prosenttia paremmat kuin niillä, jotka jäävät työehtosopimusten ulkopuolelle. (Lähde: Suomen Yrittäjät ry:n tutkimus Työehtosopimusten kattavuus, palkat ja työllisyys)

Laki on työehtosopimusta heikompi

Työehdot eivät ole itsestään selvä asia. Suomen lait eivät määrittele esimerkiksi vähimmäispalkkaa. Lait on tehty yleisiksi, ja ne ovat heikompia kuin työehtosopimukset.

Työehdot sovitaan työntekijä- ja työnantajaliittojen välisissä neuvotteluissa. Ne ovat väännön paikka, joissa testataan, paljonko työnantajat ovat valmiita työvoimasta maksamaan. Parhaat tulokset syntyvät, kun työnantajat tietävät, että alan työntekijät kuuluvat liittoon ja tukevat sen toimintaa. Mitä korkeampi alan järjestäytymisasteon, sen paremmin ammattiliitto näissä väännöissä pärjää.

Työehtosopimuksella taataan minimi. Sitä paremmista ehdoista voi jokainen sopia itse työnantajan kanssa.

Työnantajille vähimmäistyöehdoista sopiminen takaa myös reilummat kilpailuolot, kun naapuriyrittäjä ei pääse vetämään välistä maksamalla työntekijöille nälkäpalkkaa.

Apua, kun oikeuksia poljetaan

Työsuhteeseen liittyy monenlaista kiemuraa, oikeuksia ja velvollisuuksia. Työpaikkojen luottamusmiehet ja ammattiliitot tarjoavat apua ja konsultointia jäsenilleen ja tietävät, moneltako sairaslomapäivältä palkka kuuluu maksaa, tai mitä tehdä, kun työnantaja ilmoittaa työn päättyvän tänään. Liittoon kuulumaton saa selvittää asiat itse.

Jos sukset menevät työpaikalla pahasti ristiin, luottamusmies selvittää niitä työnantajan kanssa. Jos asia ei ratkea, liittoon kuuluvien työntekijöiden ja työnantajien asioita setvitään myös liittojen välillä. Viime kädessä voidaan mennä ammattiliiton tukemana oikeuteen.

Liittoon kuulumattomalla on vain kaksi tietä selvitä ristiriitatilanteista: niellä vääryydet tai lähteä omalla kustannuksellaan hakemaan oikeutta lakituvasta. Jos huonosti käy, voivat vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut langeta maksettaviksi. Pelko tuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluista saattaakin estää työntekijää peräämästä oikeuksiaan.

Työttömyysturvaa

Hyväkin työntekijä saattaa jossain vaiheessa joutua työttömäksi. Esimerkiksi pätkätöiden väliin voi joskus tulla itsestä riippumattomista syistä pitkä tauko. Ammattiliittojen jäsenet kuuluvat työttömyyskassaan, josta maksetaan ansioon suhteutettu työttömyyskorvaus. Se ei vastaa työstä saatavia tuloja, mutta on selvästi parempi kuin Kelan maksama päiväraha.

Ammattiliittojen jäsenet saavat halutessaan myös neuvontaa esimerkiksi sovitellun päivärahan laskemisessa ja siitä, mikä olisi heille edullisin tapa hoitaa työttömyyden aikainen toimeentulonsa.

Oikeus työttömyyskassan korvaukseen syntyy 8 kuukauden työssäolon ja jäsenyyden jälkeen. Siksi liittoon kannattaa liittyä heti. Ammattiliittoa vaihdettaessa eri kassojen jäsenyydet lasketaan yhteen.

Jos työntekijä ei halua ajaa palkka-asioitaan, ei halua neuvontaa, ei luottamusmiehen tukea eikä oikeudellista apua esimerkiksi peräämään palkkasaataviaan tai muita oikeuksiaan, hän voi  tietenkin liittyä yksityiseen työttömyyskassaan. Sieltä hän voi ostaa pelkän työttömyysturvan, mutta silloin hän jää ay-liikkeen muun tuen ulkopuolelle. Sellainen ratkaisu on samalla itsekäs ja erittäin lyhytnäköinen.

Yksityinen työttömyyskassa on vapaamatkustamista. Yleinen työttömyyskassa YTK ei suinkaan ole puolustanut työttömyysturvaa eikä mitään muutakaan työntekijän oikeutta silloin, kun ne ovat olleet uhattuina. Se ei myöskään neuvottele työehtosopimuksia, ei ole kehittämässä työelämää eikä estämässä työehtojen heikennyksiä. Ne asiat hoitaa ay-liike. Ja mitä vahvempia ammattiliitot ovat, mitä useammat työntekijät liittoihin liittyvät, sitä suurempi painoarvo ay-liikkeellä on.

Koulutusta

Kaikki liitot järjestävät kursseja, joissa voi perehtyä työelämän asioihin. Sen lisäksi järjestetään kieli- ja atk-kursseja sekä koulutusta esimerkiksi vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa. Kurssit ovat yleensä varsin edullisia tai jopa ilmaisia. Jo yhdellä kurssilla voi säästää jäsenmaksun hinnan.

Lomaetuja ja alennuksia

Suurimmalla osalla ammattiliitoista on lomapaikkoja, joita liiton jäsenet voivat vapaa-aikanaan käyttää. Kaikkien SAK:laisten liittojen jäsenillä on myös oikeus hakea taloudellisesti tuettuja 1. askel -hyvinvointijaksoja joko aikuisille tai koko perheelle Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:ltä.

Liitoilla on myös sopimuksia monenlaisista alennuksista, kuten pankkieduista ja vakuutusalennuksista, hotelli- ja risteilyalennuksista sekä bensa-alennuksista.

Toimintaa

Liitot järjestävät erikseen toimintaa nuorille jäsenilleen. Myös paikallisilla ammattiosastoilla on omaa toimintaansa. Toimintamuodot valikoituvat jäsenistön halujen ja tarpeiden perusteella.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan mm:

  • vähimmäispalkka ja palkanlisät
  • työajat
  • vuosilomat
  • yli- ja vuorotyökorvaukset
  • sairausajan palkka
  • lomarahat
  • irtisanomissuoja