Ruotsin työmarkkinamallissa on paljon hyvää, mutta sitä ei sellaisenaan voi tuoda Suomeen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Hän osallistui keskusteluun Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen seminaarissa perjantaina.

Pohjoismaisen työmarkkinaseminaarin aiheina olivat muun muassa Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden väliset erot ja tasa-arvoa uhkaavat rakenteet. Esillä oli myös työmarkkinoiden sitkeät myytit molemmilta puolin lahtea.

- Suomen työmarkkinoiden jähmeys on myytti. Esimerkiksi työajat ovat Euroopan joustavimpia, Eloranta sanoi.

Paneelikeskusteluun osallistui SAK:n puheenjohtajan lisäksi, EK:n Ilkka Oksala, Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n varapuheenjohtaja Therese Guovelin ja varatoimitusjohtaja Peter Jeppsson Ruotsin Svenskt näringslivistä.

Panelistit olivat kutakuinkin yksimielisiä siitä, ettei niin sanottu työmarkkinoiden Ruotsinmalli sellaisenaan sovellu kopioitavaksi toiseen maahan.

- Siinä on riskinä, että poimitaan rusinat pullasta. Tarvitaan luottamusta ja sitoutumista ja korkeaa järjestäytymisastetta niin työntekijä kuin työnantajapuolellakin, Eloranta sanoi. 

Ruotsissa sovitaan asioista useammin paikallisesti kuin Suomessa.  

- Miten turvataan työntekijöiden edustajien mahdollisuudet toimia, mikäli sopimista yhä enenevissä määrin siirretään työpaikkakohtaisiin neuvotteluihin, Eloranta kysyi.   

Länsinaapurin järjestelmä sai kuitenkin kehuja työllisyyspolitiikan puolelta.

- Suomen ja Ruotsin välillä eroja on esimerkiksi työttömien palveluissa - Ruotsin hyväksi. Enemmän resursseja, paremmat palvelut.

Entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson Tanskasta kiteytti seminaarin avauspuheenvuorossaan maailman 12. suurimman talousalueen - Pohjoismaiden - yhteisten työmarkkinoiden parhaimmat puolet.

- Pohjoismaisten työmarkkinoiden erityispiirre on kyky kompromisseihin. Toisin kuin muualla, kompromissi toisen osapuolen kanssa ei tarkoita kasvojen menetystä. Luottamus on tässä avainsana.

Johannes Waris