Neuvottelujen aikajana

Näin työmarkkinasopimusneuvottelut ovat edenneet.

10. kesäkuuta
Metallityöväenliiton valtuusto hyväksyy kilpailukykysopimuksen neuvottelutuloksen.

3. kesäkuuta
SAK:n hallitus pitää kilpailukykysopimuksen kattavuutta riittävänä, jos Palvelualojen ammattiliitto Pam hyväksyy sopimuksen hallituksessaan ja Metallityöväen Liitto pääsee neuvottelutulokseen ja hyväksyy sen hallinnossaan. Myöhemmin perjantaina sekä Pamin että Metallityöväenliiton hallitukset hyväksyivät neuvottelutuloksen.

2. kesäkuuta
Maan hallitus kertoo tekevänsä 515 miljoonan euron veronkevennyksiä ensi vuodelle, mikäli kilpailukykysopimuksessa päästään 90 prosentin kattavuuteen. Jos kattavuus on 85-90 prosenttia, hallitus keventää ansiotulojen verotusta 415 miljoonlla eurolla. Jos kilpailukykysopimuksen kattavuus jää alle 85 prosentin, veronkevennys on 315 miljoonaa euroa. Hallitus kertoo myös luopuvansa pakkolaeista, lisäleikkauksista ja työttömien työkokeilusta.

31. toukokuuta
Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus ilmoittavat, etteivät he ole päässeet neuvottelutulokseen sovittuun määräaikaan mennessä. SAK:n puheenjohtaja ja EK:n toimitusjohtaja vetovat liittoihin, jotta ne jatkaisivat edelleen neuvotteluita. Myös Palvelualojen liitto Pam jatkaa neuvotteluita iltaan ja ilmoittaa, että liiton hallinto käsittelee neuvottelutulosta perjantaina.

Määräaikaan mennessä SAK:laisilla aloilla on solmittu yli 40 kilpailukykysopimuksen mukaista tulosta. Mukana on yli 600 000 SAK:laista työntekijää.

16. toukokuuta
Puuliitto pääsee ensimmäisenä SAK:laisena ammattiliittona kilpailukykysopimuksen mukaiseen neuvottelutulokseen metsäalan työehtosopimuksesta.

Maaliskuun loppu
Ammattiliitot ja työnantajaliitot aloittavat soveltamisneuvottelut. Toukokuun loppuun mennessä käytävissä neuvotteluissa sovitaan, miten kilpailukykysopimuksen edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ-tai virkaehtosopimuksessa.

17. maaliskuuta
Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus päättää aloittaa soveltamisneuvottelut kilpailukykysopimuksesta. EK ilmoittaa suosittelevansa liittokohtaisten soveltamisneuvotteluiden aloittamista omille jäsenliitoilleen.

11. maaliskuuta
SAK:n hallitus hyväksyy työmarkkinajärjestöjen yhteisen kannanoton Suomen mallista.

10. maaliskuuta
Pääministeri Sipilä hyväksyy järjestöjen täsmennykset siirtymisestä Suomen malliin.

8. maaliskuuta
Työmarkkinakeskusjärjestöt keskustelevat Suomen mallista, jonka pohjalta tehdään tulevien vuosien palkkaratkaisut.

7. maaliskuuta
SAK:n hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta alustavasti ja lähettää sopimuksen liittojen soveltamisneuvotteluihin. Päätös syntyy äänin 14–5, yksi tyhjä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoittaa, ettei sille riitä yli 80 %:n kattavuus palkansaajakentässä ja vaatii sopimuksen mukaan lisää SAK:laisia ammattiliittoja. SAK:n Lauri Lyly twiittaa, että kattavuuden oikea tarkasteluajankohta on kesäkuu.

29. helmikuuta
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsevät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta. SAK:n hallitus lähettää neuvottelutuloksen ammattiliittoliittojen hallintojen käsiteltäväksi. Lopullisen kannan neuvottelutulokseen SAK ottaa maanantaina 7. maaliskuuta liittojen hallintojen käsittelyjen jälkeen.

17. helmikuuta
Hallitus ilmoittaa, että paikallinen sopiminen voi siirtyä osaksi työmarkkinaneuvotteluja. Samalla kolmikantaisen paikallisen sopimisen työryhmän toimikautta jatketaan kesäkuulle.

31. tammikuuta
Pääministeri Sipilä ilmoittaa, että hallitus on jäädyttänyt pakkolakien valmistelun työmarkkinaneuvottelujen ajaksi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan tämä helpottaa neuvottelutilannetta.

28. tammikuuta
Työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät uudestaan.

25. tammikuuta
SAK ilmoittaa valmiudesta aloittaa neuvottelut työmarkkinasopimuksesta. SAK:n hallitus edellyttää, että neuvotteluissa sovitaan myös paikallisen sopimisen kehittämisen päälinjat ja estetään työsopimuslakiin esitetyt määräaikaisten työsuhteiden heikennykset sekä työehtosopimuksiin liittyvät heikennykset.

23. tammikuuta
Yli 400 SAK:laista luottamushenkilöä kokoontuu Tampereelle.

19. tammikuuta
EK ilmoittaa olevansa valmis selvittämään mahdollisuuksia pakkolait korvaavan työmarkkinasopimuksen solmimiseen.

9. joulukuuta
Hallituksen pakkolakien lausuntokierros päättyy. SAK, Akava ja STTK toteavat lausunnossaan pakkolakiesityksen olevan ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Esityksen taloudelliset vaikutukset on järjestöjen mukaan arvioitu kelvottomasti eikä sukupuolivaikutusten arviointia ole tehty lainkaan, vaikka pakkolait heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä.

8. joulukuuta
Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän edistämään paikallista sopimista. SAK:n lähtökohtana on, että paikallista sopimista lisätään työehtosopimusten kautta.

7. joulukuuta
SAK:n hallitus toteaa aloitteen työmarkkinaneuvottelujen jatkamiseksi olevan EK:lla ja maan hallituksella. SAK arvioi tavoitteensa uudelleen, jos neuvotteluja jatketaan.

2. joulukuuta
EK vetäytyy neuvotteluista, joita SAK olisi ollut valmis jatkamaan. EK perustelee päätöstään AKT vetäytymisellä.

30. marraskuuta
Postin työehtokiistaan saadaan ratkaisu, kun PAU ja Palta hyväksyvät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen.

29. marraskuuta
SAK:n työvaliokunta edellyttää, että neuvottelutulos on valmis maanantaina 7. joulukuuta, jolloin SAK:n hallitus on koolla arvioimassa tilannetta. Työmarkkinaratkaisun ehdoksi työvaliokunta asettaa selkeän näkymän kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun jatkumisesta ja Postin työehtokiistan ratkaisemisen.

25. marraskuuta
EK ilmoittaa tehneensä sääntömuutoksen, jonka mukaan se ei tee keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja huhtikuun lopun 2016 jälkeen. EK ilmoittaa kuitenkin vievänsä loppuun meneillään olevat työmarkkinaneuvottelut. SAK kertoo esityksen Suomen mallista olevan osittain vastaus EK:n sääntömuutokseen.

11. marraskuuta
Hallitus lähettää pakkolakiesitykset lausuntokierrokselle.  Aikaa lausunnon antamiselle on varattu 9.12.2015 saakka. SAK, Akava ja STTK tyrmäävät esitykset.

15. lokakuuta
Hallituksen asettama selvitysmies julkaisee paikallisen sopimisen raporttinsa. SAK korostaa, ettei paikallisen sopimisen laajentaminen saa johtaa palkka-aleen.

13. lokakuuta
Hallitus ilmoittaa leikkaavansa ansiosidonnaista työttömyysturvaa muun muassa lyhentämällä sen kestoa sadalla päivällä.

2. lokakuuta
Eduskunta äänestää hallituksen pakkolakeja koskevasta tiedonannosta. Hallitus saa eduskunnan luottamuksen äänin 115–53.

30. syyskuuta
Eduskunta käsittelee hallituksen tiedonantoa pakkolakiesityksistä.

28. syyskuuta
Hallitus jatkaa kilpailukykypakettinsa valmisteltua mutta poistaa siitä sunnuntai- ja ylityökorvausten rajaukset ja korvaa ne lomarahojen leikkauspäätöksellä. Hallitus myös ilmoittaa, että pakkolait tulevat olemaan määräaikaisia.

28. syyskuuta
Pääministeri Sipilä kertoo saaneensa työmarkkinaosapuolilta niin hyviä ehdotuksia, että jää odottamaan työmarkkinaosapuolten yhteistä ehdotusta. Osapuolet aloittavat neuvottelut, joihin hallitus lupaa laskenta-apua valtiovarainministeriön virkamiehiltä.

24. syyskuuta
SAK hallitus esittelee oman yksimielisen ehdotuksensa Suomen kilpailukykyä parantavaksi työmarkkinasopimukseksi.

18. syyskuuta
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen #STOP-mielenosoitus kerää Helsingin Rautatientorille noin 30 000 osallistujaa. Noin 300 000 palkansaajaa osoittaa mieltään työnseisauksilla ympäri Suomen.

17. syyskuuta
Palkansaajakeskusjärjestöt kertovat tekevänsä yhteisen yhteiskuntasopimusehdotuksen, joka korvaisi hallituksen esittämän pakkolakipaketin. Pääministeri Sipilä lupaa odottaa ehdotusta.

8. syyskuuta
Hallitus esittelee oman kilpailukykypakettinsa, jolla on tarkoitus saavuttaa viiden prosentin hintakilpailukykyhyppy. Hallitus aikoo muun muassa lyhentää pisimpiä vuosilomia, leikata sunnuntai- ja ylityökorvauksia, muuttaa loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi vapaapäiviksi sekä säätää ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi. Uudistukset on tarkoitus saattaa voimaan pakottavalla lainsäädännöllä. SAK torjuu hallituksen pakkolait.

20. elokuuta
Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat toistamiseen, kun osapuolet eivät pääse sopuun sopimuksen tavoitteista ja sitoutumistavasta.

10. elokuuta
SAK:n hallitus ilmoittaa olevansa valmis sitoutumaan yhteiskuntasopimuksen valmisteluprosessiin.

3. elokuuta
Hallitus antaa työmarkkinaosapuolille suuntaviivat Suomen hintakilpailukykyä parantavista tavoitteista. Järjestöjen tulee neuvotella 21. elokuuta mennessä täsmälliset tavoitteet, joiden tarkempi sisältö ja toteutus on tarkoitus valmistella vuoden 2017 alkuun mennessä.

30. heinäkuuta
Hallitus ilmoittaa saaneensa valmiiksi ehdotuksen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden jatkosta.

15. kesäkuuta
Työmarkkinajärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksista. Maltillinen 16 euron kuukausipalkan tai 0,43 prosentin korotus tulee voimaan vuoden 2016 aikana sen mukaan, mitä alan työehtosopimuksessa on ajankohdasta sovittu.

27. toukokuuta
Uusi hallitus esittelee hallitusohjelmansa, johon on kirjattu tavoite Suomen hintakilpailukykyä parantavasta yhteiskuntasopimuksesta. Sopimus esitellään ohjelman mukaan työmarkkinaosapuolille viimeistään 30. heinäkuuta. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen sopimuksesta 21. elokuuta mennessä tai tehdyllä sopimuksella ei ole toivottuja vaikutuksia, hallitus leikkaa sosiaaliturvaa.

6. toukokuuta                                                
Hallitustunnustelija Juha Sipilä ilmoittaa blogissaan, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinaosapuolten kanssa ovat päättyneet.

4. toukokuuta
Yle Uutiset kertoo yhteiskuntasopimuksen keskeisen sisällön olevan työajan pidentämisen sadalla tunnilla.

19. huhtikuuta
Keskusta voittaa eduskuntavaalit, ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä nimetään hallitustunnustelijaksi. Sipilä aloittaa työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimusneuvottelut samalla, kun kokoaa hallitusta ja hallitusohjelmaa.

13. maaliskuuta
Keskusta esittää eduskuntavaaliohjelmassaan työelämäasioita käsittelevää laajaa yhteiskuntasopimusta. Puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan puolueet, työnantajien ja työntekijöiden edustajat, yrittäjät sekä maa- ja metsätaloustuottajat solmisivat sopimuksen jo ennen hallituksen muodostamista.