Kysymyksiä ja vastauksia kilpailukykysopimuksesta

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus siirtyy nyt työntekijäliittojen ja työnantajajärjestöjen neuvoteltavaksi. SAK kokosi yhteen useita jäseniä askarruttavia kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Millainen on kilpailukykysopimus?

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on vauhdittaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, siirtää osan työnantajamaksuista työntekijöille ja parantaa työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteissa. Sopimus sisältää myös julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen väliaikaisen pienentämisen ja päälinjat paikallisen sopimisen kehittämiseksi. Lisäksi on sovittu, ettei palkkoja koroteta ensi vuonna.

Neuvottelutulos on esitelty tarkemmin täällä.

Miksi SAK oli neuvottelemassa kilpailukykysopimusta?

SAK:lle oli erittäin tärkeää, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat maan hallituksen esittämiä pakkolakeja reilumman ja tasapuolisemman sopimuksen. Hallitus ilmoittikin maaliskuun alussa, että kilpailukykysopimus korvaa pakkolait eikä niiden valmistelua jatketa.

Jos kilpailukykysopimus ei tule kesäkuussa voimaan, hallitus valmistelee muita kilpailukykyä lisääviä toimia. Todennäköisesti myös paikallisen sopimisen laajentamista viedään eteenpäin lainsäädännön avulla.

Työmarkkinajärjestöt haluavat kantaa vastuunsa Suomen talouden ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Sopimuksen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja Suomeen sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista. Toteutuessaan ratkaisu tuo vakautta ja ennustettavuutta Suomen talouteen ja työmarkkinoille.

Miksi neuvottelutulos sisältää työehtojen heikennyksiä?

Työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet sopimuksesta hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Suomen talouskasvu on ollut erittäin heikkoa tai jopa negatiivistä vuodesta 2008 lähtien. Samaan aikaan työttömien määrä on kasvanut yli 150 000:lla ja työttömänä on nyt lähes 370 000 ihmistä. Jotain on siis tehtävä, jotta tilanne saadaan korjattua.

Maan hallitus esitti talousongelmien ratkaisuksi ns. pakkolakeja. Ne olisivat leikanneet palkansaajien työehtoja kohtuuttomasti ja epätasaisesti sekä tehneet työmarkkinoista vaikeasti ennakoitavat ja epävakaat. Hallitus ei olisi vetänyt pakkolakeja tai niitä vastaavia toimia pois, elleivät SAK ja muut palkansaajien keskusjärjestöt olisi olleet valmiita eräisiin työehtojen heikennyksiin. Nyt neuvoteltu sopimus on reilumpi kuin esitetyt pakkolait, koska maksujen ja työehtojen muutokset kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin työntekijäryhmiin.

SAK:n viimesyksyistä kriisiehdotusta kiittivät useat tahot. Miksi esitys ei mennyt läpi neuvotteluissa sellaisenaan?

Neuvotteluita on käyty pääosin SAK:n esityksen pohjalta. Nyt saavutettuun neuvottelutulokseen otettiin SAK:n esityksestä mukaan esimerkiksi työnantajamaksujen osittainen siirto työntekijöille, aikuiskoulutustuen leikkausten pienentäminen ja paikallisen sopimisen pelisääntöjen sopiminen työehtosopimuksilla.

Työmarkkinaneuvotteluissa sovitellaan aina yhteen erilaisia näkemyksiä. Lopputulos on kokonaisuus, jonka kaikki osapuolet pystyvät hyväksymään, vaikka se ei ole täysin omien toiveiden mukainen.

Vahvistuuko työntekijöiden muutosturva?

Vahvistuu. Vähintään 30 henkilöä työllistävän työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen. Valmennuksen arvon on vastattava vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa. Lisäksi irtisanotulla on oikeus työnantajan tarjoamaan työterveyshuoltoon puoli vuotta irtisanomisajan jälkeen.

Muutosturvan vahvistuminen edellyttää vähintään viiden vuoden työhistoriaa samalla työnantajalla.

Miten paikallista sopimista kehitetään

Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä. Sen sijaan ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa. Neuvottelut koskevat muun muassa seuraavia asioita:

  • Selviytymislauseke työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.
  • Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään.
  • Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää.
  • Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Järjestöt sopivat myös, että järjestäytymättömille yrityksille tulevat samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.

Kysymyksiä ja vastauksia järjestäytymättömille yrityksille tulevista oikeuksista ja velvollisuuksista sopia paikallisesti työehtosopimukseen perustuen (uutinen 29.4.2016)

Vaikuttaako työmarkkinasopimus henkilöstön edustajien asemaan?

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat neuvotteluissa, että paikallisen sopimisen laajentaminen edellyttää luottamushenkilöiden toimintaedellytyksien kehittämistä. Tästä sovitaan tarkemmin ammatti- ja työnantajaliittojen välisissä alakohtaisissa neuvotteluissa.

Miten sopimus vaikuttaa työntekijöiden ostovoimaan?

Sosiaalivakuutusmaksujen nousu pienentää työntekijöiden nettopalkkaa yhteensä keskimäärin 1,6 prosenttia vuosina 2017–2020. Samaan aikaan työvoimakustannusten pieneneminen kuitenkin hillitsee inflaatiota 1,2 prosenttia, joten nettopalkan ostovoiman supistuminen jää 0,4 prosenttiin.

Väliaikainen lomarahojen leikkaus pienentää julkisen sektorin työntekijöiden nettopalkkaa 1,2 prosenttia vuonna 2017. Vaikutus jatkuu vuoteen 2019 asti, minkä jälkeen lomarahat palautuvat ennalleen.

Jos työllisyys paranee kilpailukykysopimuksen myötä, työntekijöiden yhteenlasketun ostovoiman lasketaan kasvavan 1,1 prosenttia neljän vuoden aikana.

Kilpailukykysopimuksen ostovoimavaikutus 2017–2020

Kilpailukykysopimuksen ostovoimavaikutus 2017–2020

Laskelmissa on otettu huomioon vain kilpailukykysopimuksen suorat vaikutukset. Ostovoimaa voivat seuraavien vuosien aikana kasvattaa syksyllä 2017 neuvoteltavat liittokohtaiset palkkaratkaisut ja hallituksen vuodelle 2018 lupaamat veronkevennykset.

Tuleeko kilpailukykysopimus automaattisesti voimaan kesäkuussa?

Ei tule. Kilpailukykysopimus tulee voimaan vain, jos sen kattavuus arvioidaan kesäkuussa tarpeeksi laajaksi. Lisäksi SAK:n hallitus tarkastelee maan hallituksen toimia kesäkuussa.

Ammattiliitot ja työnantajaliitot käyvät alakohtaiset soveltamisneuvottelut maalis–toukokuussa. Neuvotteluissa sovitaan, miten kilpailukykysopimuksen edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ- tai virkaehtosopimuksessa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat kesäkuun 1. päivä arvioimaan sopimuksen kattavuutta. Kattavuusehto täyttyy, jos mukana on tarpeeksi suuri osa aloista ja palkansaajista. SAK:n hallitus on lisäksi asettanut kilpailukykysopimuksen lopullisen hyväksymisen ehdoksi, että maan hallitus luopuu puolentoista miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteuttaa hallitusohjelman mukaiset veronkevennykset.

Voivatko pakkolait tulla vielä voimaan?

Hallitus on ilmoittanut, että kilpailukykysopimus korvaa pakkolait ja ettei se enää jatka niiden valmistelua. Jos kilpailukykysopimus ei tule kesäkuussa voimaan, hallitus valmistelee muita toimia. Todennäköisesti myös paikallisen sopimisen laajentamista viedään eteenpäin lainsäädännön avulla.

Parantaako kilpailukykysopimus työllisyyttä?

Keskusjärjestöjen ekonomistiryhmä on arvioinut, että kilpailukykysopimus toisi Suomeen 42 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, jos palkkaratkaisukin lasketaan mukaan. Työllisten määrä kasvaisi, koska työvoimakustannukset pienenevät ja yritysten olisi mahdollista käyttää varat työpaikkoja luoviin investointeihin.

Kuinka ratkaisu vaikuttaa julkiseen talouteen?

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kilpailukykysopimus kohentaa julkista taloutta 620 miljoonalla eurolla.

Petyin neuvottelutulokseen. Miksi enää kuuluisin ammattiliittoon?

Jos palkansaajajärjestöjä ei olisi, kuka toisi päätöksentekoon mukaan työntekijöiden näkökulman? Työmarkkinaneuvottelut ja niihin liittyvät tapahtumat osoittavat enemmän kuin koskaan, että ammattiliittoja tarvitaan.

Hallituksen pakkolait ja muut työehtojen leikkausesitykset vaikeuttivat merkittävästi työmarkkinaneuvotteluja. On hyvin poikkeuksellista, että hallitus puuttuu näin voimakkaasti työmarkkinoiden toimintaan ja sopimusoikeuteen.

Työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina neuvotelleet onnistuneesti useita kattavia työmarkkinaratkaisuja sekä muun muassa eläkeuudistuksen. Nämä sopimukset ovat osaltaan auttaneet parantamaan Suomen kilpailukykyä ja pienentämään julkisen talouden kestävyysvajetta.