Saksan menestyksen häikäisevä hinta

TALOUS
OSTOVOIMA
PAIKALLINEN SOPIMINEN
KANSAINVÄLISET ASIAT
Blogi: Uusi kulma | Kirjoittaja: Hannu Jouhki | 15.11.2017 11:04

Talouskasvun ja työllisyyden esimerkkimaana pidetyn Saksan työmarkkinamallia arvioidaan julkisuudessa usein harmillisen kevyin perustein. Ilahduttavan poikkeuksen teki Roger Wessman Saksan mallia puoltavassa kirjoituksessaan (Mustread 9.11.2017), joka käsitteli maan talousuudistusten vaikutuksia monelta kantilta.

Wessmanin huolellinen analyysi ansaitsee muutaman jatkohuomion. Kuten todettua, Saksan vienti-ihmeen takana on paljolti heikko palkkakehitys valtion tarjontareformien ohjaamana. Erityisesti 2000-luvun keskivaiheilla toteutetun palkkamaltin katsotaan lisänneen työllisyyttä merkittävästi. Toisaalta voi myös kysyä, miksi entisen Itä-Saksan puolella työttömyys on korkeammalla, vaikka palkkataso on selvästi länttä alhaisempi. Joka tapauksessa Saksan palkkakehityksen kääntöpuolena on ollut matalapalkkaisten reaaliansioiden lasku ja tuloerojen merkittävä kasvu.

Toteamalla, että Saksan tuloerot eivät ole kasvaneet enempää kuin Ranskan, Wessman avaa kiinnostavan näkökulman: jos huipputyöllistetty Saksa ja työttömyydestä kärsivä Ranska tuottavat suurin piirtein yhtä epätasa-arvoisen tulonjaon, mikä Saksan mallissa on tavoiteltavaa? Vaikka katsommekin, että ihminen on lähtökohtaisesti onnellisempi työssä kuin toimettomana, on kohtuullista että työtä tekevän ihmisen palkka on kestävässä suhteessa yleiseen ansiotasoon.

Minityöläiselle minipalkka

Saksassa käytössä olevaa matalapalkkatyön muotoa, nk. minijobia, on pidetty väylänä työllistymiseen ja sen vaikutusta on korostettu työllisyyden parantajana heikomman suhdanteen aikana. Vaikka minijobien määrä on laskenut, edelleen miljoonat saksalaiset saavat ainoan ansiotulonsa niiden kautta. Minijobit eivät tuo pysyvää elinkeinoa, sillä matalapalkkaisista töistä ei tutkimusten mukaan siirrytä kokoaikaisiin, pysyviin työsuhteisiin. Enintään 450 euron kuukausipalkka riittää elämiseen vain, jos henkilöllä on jokin muu tulonlähde, joka varmistaa toimeentulon. Tämä sopii huonosti demokraattisissa markkinatalousmaissa yleisesti hyväksyttyyn periaatteeseen, jonka mukaan yhdellä työllä pitää tulla toimeen.

Matalapalkkaisuus yhdistettynä osa-aikatyön yleisyyteen (28 % työllisistä) kertoo, että Saksassa on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole taloudellisesti itsenäisiä. Saksan työmarkkinoilla yhä edelleen suuri osa naisista on osa-aikatyössä – entisen Länsi-Saksan puolella kolme neljäsosaa ja Itä-Saksassa noin puolet. Vaikka useimmat ilmoittavat olevansa vapaaehtoisesti osa-aikaisia, mukana on paljon heitäkin, jotka haluaisivat kokoaikaisen työn. Jos osa-aikatyötä halutaan kehittää hallitusti, tulee siitä tehdä pikemminkin oikeus kuin taloudellinen pakko.

Paikalliset sopimukset, eurooppalaiset seuraukset

Johtopäätöksissä Wessman korostaa paikallista sopimista Saksan mallin tukijalkana. Paikallisen sopimisen vaikutus ei kuitenkaan erotu tilastoissa kovin selvästi, koska samaan aikaan taustalla on keskitettyä valtion politiikkaa, jolla työntekijöiden neuvotteluvoimaa on heikennetty. Ei ole yllätys, että hajautettu neuvottelujärjestelmä on tuottanut heikommat työehdot ja alhaisemman ansiokehityksen kuin keskitetyt sopimukset.

Saksan kokonaistalouden kuvassa Wessman jättää analysoimatta tuonnin roolin. Tiukka tulopolitiikka on hillinnyt Saksan kotimaista kysyntää merkittävästi. Saksan vaihtotase on paisunut ennätyslukemiin – absoluuttisesti rahassa mitattuna suuremmaksi kuin Kiinan. EU:n tasolla komissio onkin useaan kertaan kehottanut Saksaa tuntuvampiin palkankorotuksiin. Saksa on ylivoimaisesti EU:n suurin kansantalous, mutta sen kotimarkkinakysyntä on tällä hetkellä potentiaaliaan pienempi. Euroopan muut viejämaat Suomi mukaan lukien ovat riippuvaisia Saksan kulutuskysynnästä. Näin ollen Saksan malli ei sovi yleiseksi ohjenuoraksi euroalueen maille, eikä oikein Saksallekaan euroalueen osana.

Hannu Jouhki, Twitter @HannuJohki

 

 

 

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

0 kommenttia

Kirjoittajat

Antila Juha
Antila Juha
Kehittämispäällikkö, SAK
Björkbacka Pia
Björkbacka Pia
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Bergholm Tapio
Bergholm Tapio
Erikoistutkija, SAK
Eloranta Jarkko
Eloranta Jarkko
Puheenjohtaja, SAK
Glantz Tuuli
Glantz Tuuli
Sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK
Haapakoski Jukka
Haapakoski Jukka
Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö
Harjula Eija
Harjula Eija
Järjestöpäällikkö, SAK
Hellsten Jari
Hellsten Jari
Lakimies, SAK
Heinikoski Mikko
Heinikoski Mikko
Koulutusasioiden päällikkö
Hievanen Sauli
Hievanen Sauli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Huutola Matti
Huutola Matti
Järjestöjohtaja, hallituksen vpj., SAK
Jouhki Hannu
Jouhki Hannu
Johtaja, SAK
Juntunen Riitta
Juntunen Riitta
Tutkimusasiantuntija, SAK
Järvinen Harri
Järvinen Harri
Yhteyspäällikkö, SAK
Kallinen Kaija
Kallinen Kaija
-
Knape, Rina
Knape, Rina
Kesäduunari-infon päivystäjä 2015
Kokko Ismo
Kokko Ismo
Työehtoasiantuntija, SAK
Korhonen Auli
Korhonen Auli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Koskinen Mikko
Koskinen Mikko
-
Koskinen Timo
Koskinen Timo
Päälakimies. SAK
Kuusisto Aleksi
Kuusisto Aleksi
-
Kyntäjä Eve
Kyntäjä Eve
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK
Laukkanen Erkki
Laukkanen Erkki
-
Laukkanen Jari
Laukkanen Jari
Opinto-ohjaaja, Pataluodon koulu
Lehmussaari Merja
Lehmussaari Merja
-
Lehto Anu-Tuija
Lehto Anu-Tuija
Lakimies, SAK
Lehto-Komulainen Katja
Lehto-Komulainen Katja
-
Lyly Lauri
Lyly Lauri
-
Metsämäki Janne
Metsämäki Janne
-
Murto Katarina
Murto Katarina
-
Niemi Petri
Niemi Petri
Opinto-ohjaaja, Puropellon koulu
Näätsaari Sinikka
Näätsaari Sinikka
Sosiaaliasioiden päällikkö, SAK
Perimäki Raili
Perimäki Raili
Työympäristöasiantuntija, SAK
Rasinaho Kirsi
Rasinaho Kirsi
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK
Ristelä Pekka
Ristelä Pekka
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Rönni-Sällinen Annika
Rönni-Sällinen Annika
Johtaja, SAK
Siekkinen Saana
Siekkinen Saana
Työelämäasioiden johtaja, SAK
Tanska Minna
Tanska Minna
-
Tiensuu Alli
Tiensuu Alli
Korkeakouluharjoittelija, SAK
Tukiainen Matti
Tukiainen Matti
Työ- ja elinkeinojohtaja, SAK
Väänänen Pirjo
Väänänen Pirjo
Työllisyysasioiden päällikkö, SAK