KKO vahvisti järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta edunvalvontaan – SY:n tulkinta perusteeton

JÄRJESTÄYTYMINEN
PAIKALLINEN SOPIMINEN
KANSAINVÄLINEN OIKEUS
Blogi: Uusi kulma | Kirjoittaja: Annika Rönni-Sällinen | 30.05.2017 13:55 (päiv. 30.05.2017 19:25)

Korkein oikeus on ottanut ennakkoratkaisussaan kantaa toiseen ammattiliittoon järjestäytyneen henkilöstöryhmän oikeuteen valita edustajakseen luottamusvaltuutettu, vaikka yrityksessä on jo työntekijöiden valitsema luottamusmies.

Ratkaisussaan (KKO 2017:29) se totesi, että ylempien toimihenkilöiden yhdistyksellä oli oikeus luottamusvaltuutettuun, vaikka yritykseen oli jo valittu työntekijöiden luottamusmies, jonka katsottiin edustavan kaikkia henkilöstöryhmiä.

Tapauksen oikeudellisesta monimutkaisuudesta kertoo se, että KKO ratkaisi asian äänestämällä (3–2).

Julkisuudessa muun muassa Suomen Yrittäjät on tulkinnut ratkaisua hyvin erikoisesti – jopa niin, että se antaisi järjestäytymättömille tai toiseen ammattiliittoon kuuluville aina oikeuden valita edustajakseen luottamusvaltuutetun.

Ratkaisun perusteluja kuvaa kuitenkin erinomaisesti korkeimman oikeuden toteamus, että se "valitsee tulkinnan, joka parhaiten turvaa ammatillisen järjestäytymisoikeuden".

ILO-sopimukset avainasemassa

Tuomiota on luettava erityisesti perusteluissa käsiteltyjen Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten 135 ja 87 valossa, koska nämä sopimukset paaluttavat käsitettä järjestäytymisvapaudesta.

Sopimuksen 135 mukaan valtioiden on turvattava, ettei luottamusvaltuutettujen kaltaisten riippumattomien edustajien olemassaoloa käytetä heikentämään ammattiyhdistysten ja luottamusmiesten asemaa.

Sopimus 87 turvaa työntekijöiden järjestöille oikeuden valita edustajansa vapaasti. Korkein oikeus toteaa, että periaate tukee käsitystä, että ylempien toimihenkilöiden edustamiseksi perustetulla järjestöllä on oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu, vaikka yrityksessä on jo työntekijöiden valitsema luottamusmies.

Tuomio on nähtävä nimenomaan näiden järjestäytymisoikeutta turvaavien ILO-sopimusten keskinäisenä punnintana.

Kun huomioidaan korkeimman oikeuden perustelut ja ILO-sopimusten Suomelle asettamat tavoitteet, ratkaisusta ei voida vetää johtopäätöstä, että järjestäytymättömillä työntekijöillä olisi aina oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu tai että ratkaisulla olisi vähennetty ammattiliittojen ja luottamusmiesten merkitystä työntekijöiden edunvalvojina – päinvastoin.

KKO:n päätöksen merkitystä arvioitaessa on olennaista, että oikeus valita luottamusvaltuutettu on henkilöstöryhmällä. Ratkaisu ei kuitenkaan käsittele "henkilöstöryhmän" käsitettä.

Ei siis ole perusteita väittää, että henkilöstöryhmää tulisi arvioida jotenkin toisin kuin työsopimuslain tarkoittamalla tavalla.

Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi todetaan, että henkilöstöryhmiä olisivat "lähinnä yhteistoimintalain mukaan määräytyvät henkilöstöryhmät". Esimerkkinä henkilöstöryhmästä mainitaan ylemmät toimihenkilöt. Yhteistoimintalain perusteluissa mainitaan, että henkilöstöryhmät yleensä muodostuvat työntekijöistä, toimihenkilöistä ja ylemmistä toimihenkilöistä.

Tässä valossa on selvää, että määritelmä pohjautuu organisaatiossa tehtävien perusteella syntyvään asemaan, ei järjestäytymiseen tai järjestäytymättömyyteen.

Paikallisia sopimuksia sopivat luottamusmiehet

Lisäksi on huomioitava, että ILO-sopimusten suoja ei ulotu työntekijöitä vain näennäisesti edustaviin niin kutsuttuihin keltaisiin liittoihin. Oikeus valita luottamusvaltuutettu voi siis koskea vain toiseen, oikeaan ammattiliittoon järjestäytynyttä erillistä henkilöstöryhmää.

Työnantajan intresseistä perustettuun "keltaiseen ammattiliittoon" kuuluva henkilöstöryhmä ei voi valita luottamusvaltuutettua.

Työsopimuslain perusteella valittu luottamusvaltuutettu ei ole myöskään samassa asemassa kuin työehtosopimukseen perustuva luottamusmies. Luottamusvaltuutetun oikeudet ja suoja perustuvat yksinomaan lakiin. Työehtosopimuksessa tarkoitettuna henkilöstön edustajana ja sopijaosapuolena toimii joka tapauksessa luottamusmies.

Korkeimman oikeuden käsittelemä tapaus ei siis vaikuta siihen, kenellä on oikeus tehdä työehtosopimuksessa sovittuja paikallisia sopimuksia. Päätös ei myöskään anna aihetta lainsäädäntömuutoksiin, vaikka Suomen Yrittäjät tätä toivoisi.

Annika Rönni-Sällinen
Kirjoittaja on SAK:n työehto-osaston johtaja ja Suomen ILO-neuvottelukunnan jäsen

Korjaus 30.5. klo 19.25: Korjattu viimeisessä kappaleessa korkein hallinto-oikeus korkeimmaksi oikeudeksi.

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

0 kommenttia

Kirjoittajat

Antila Juha
Antila Juha
Kehittämispäällikkö, SAK
Björkbacka Pia
Björkbacka Pia
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Bergholm Tapio
Bergholm Tapio
Erikoistutkija, SAK
Eloranta Jarkko
Eloranta Jarkko
Puheenjohtaja, SAK
Glantz Tuuli
Glantz Tuuli
Sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK
Haapakoski Jukka
Haapakoski Jukka
Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö
Harjula Eija
Harjula Eija
Järjestöpäällikkö, SAK
Hellsten Jari
Hellsten Jari
Lakimies, SAK
Heinikoski Mikko
Heinikoski Mikko
Koulutusasioiden päällikkö
Hievanen Sauli
Hievanen Sauli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Huutola Matti
Huutola Matti
Järjestöjohtaja, hallituksen vpj., SAK
Jouhki Hannu
Jouhki Hannu
Johtaja, SAK
Juntunen Riitta
Juntunen Riitta
Tutkimusasiantuntija, SAK
Järvinen Harri
Järvinen Harri
Yhteyspäällikkö, SAK
Kallinen Kaija
Kallinen Kaija
-
Knape, Rina
Knape, Rina
Kesäduunari-infon päivystäjä 2015
Kokko Ismo
Kokko Ismo
Työehtoasiantuntija, SAK
Korhonen Auli
Korhonen Auli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Koskinen Mikko
Koskinen Mikko
-
Koskinen Timo
Koskinen Timo
Päälakimies. SAK
Kuusisto Aleksi
Kuusisto Aleksi
-
Kyntäjä Eve
Kyntäjä Eve
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK
Laukkanen Erkki
Laukkanen Erkki
-
Laukkanen Jari
Laukkanen Jari
Opinto-ohjaaja, Pataluodon koulu
Lehmussaari Merja
Lehmussaari Merja
-
Lehto Anu-Tuija
Lehto Anu-Tuija
Lakimies, SAK
Lehto-Komulainen Katja
Lehto-Komulainen Katja
-
Lyly Lauri
Lyly Lauri
-
Metsämäki Janne
Metsämäki Janne
-
Murto Katarina
Murto Katarina
-
Niemi Petri
Niemi Petri
Opinto-ohjaaja, Puropellon koulu
Näätsaari Sinikka
Näätsaari Sinikka
Sosiaaliasioiden päällikkö, SAK
Perimäki Raili
Perimäki Raili
Työympäristöasiantuntija, SAK
Rasinaho Kirsi
Rasinaho Kirsi
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK
Ristelä Pekka
Ristelä Pekka
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Rönni-Sällinen Annika
Rönni-Sällinen Annika
Johtaja, SAK
Siekkinen Saana
Siekkinen Saana
Työelämäasioiden johtaja, SAK
Tanska Minna
Tanska Minna
-
Tiensuu Alli
Tiensuu Alli
Korkeakouluharjoittelija, SAK
Tukiainen Matti
Tukiainen Matti
Työ- ja elinkeinojohtaja, SAK
Väänänen Pirjo
Väänänen Pirjo
Työllisyysasioiden päällikkö, SAK