Ilmastotoimien vaikutus työpaikkoihin tunnistetaan vihdoin

KANSAINVÄLISET ASIAT
KESTÄVÄ KEHITYS
GLOBALISAATIO
Blogi: Uusi kulma | Kirjoittaja: Pia Björkbacka | 21.11.2017 14:49 (päiv. 22.11.2017 08:54)

Bonnissa lauantaina päättyneen ja Fidzin isännöimän ilmastokokouksen ehdottomat valopilkut ovat alkuperäiskansojen foorumin perustaminen ja tasa-arvo-ohjelman hyväksyminen. Lisäksi kuuden vuoden neuvottelujen jälkeen saavutettiin yhteisymmärrys siitä, että maaviljelijöiden toimet niveltyvät osaksi ilmastopolitiikka.

Tyytyväinen voi olla myös siihen, että globaalin ay-liikkeen Pariisin ilmastosopimukseen neuvottelema työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa koskeva kirjaus saa konkreettisia muotoja eri maiden kansallisissa ilmastostrategioissa.

Ainakin Etelä-Afrikan ja Skotlannin strategioissa mainitaan oikeudenmukainen siirtymä- käsitteenä ja rakennetaan toimia sen ympärille. ”Irti hiilestä”-allianssin perustajajäsen Kanada tunnistaa puolestaan työntekijöiden, työnantajien ja kuntien keskeisen roolin onnistuneen kansallisen ja alueellisen ilmastostrategian luomisessa. Suomen ilmastosuunnitelma arvioi kohtuullisen hyvin ilmastopolitiikan vaikutuksia työpaikkoihin.

Pariisin sopimuksen toimeenpanossa edistyttiin vain vähän

Pariisin sopimuksen toimeenpanossa ja sen ns. sääntökirjan laatimisessa ei edistytty parhaalla mahdollisella tavalla, sillä eri maiden esityksiä ei saatu vielä neuvoteltua yhdeksi asiakirjaksi.

Pöydällä on edelleen lähes 300 sivua eri vaihtoehtoja. Vielä ei siis selvinnyt, miten kunkin maan kansalliset ilmastotoimet esitetään yhtenäisesti eikä se, miltä viiden vuoden välein tehtävät edistymisraportit tarkalleen näyttävät.

Näin kävi ainakin osittain siksi, että kehitys- ja kehittymässä olevat maat pitivät Bonnissa rahoituskysymysten ratkaisemista tärkeämpänä kuin entistä kunnanhimoisempia ilmastotoimia.

Jotta seuraavassa YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowichesta voidaan odottaa hyvää lopputulosta Pariisin sopimuksen toimeenpanolle, pitää maaliskuun työkokouksessa päästä yhteisymmärrykseen ainakin siitä, miten ilmastotoimia mitataan ja kuinka läpinäkyviä ja vertailukelpoisia ne ovat keskenään.

Rahoituksen lisääminen puhutti

Ilmastokokouksen puheenjohtajamaa Fidzin lanseeraaman ns. Talanoa-vuoropuhelun tavoitteena on keskustella vapaamuotoisesti siitä, miten eri jäsenvaltioiden tekemiä ilmastotoimia lisätään, jos Pariisin sopimuksen tavoite pitää maapallon lämpeneminen alle kahdessa asteessa, ei toteudu. Asialla on kiire, sillä juuri julkaistun YK:n ympäristöohjelman UNEP:n raportin mukaan vasta kolmasosa tarvittavista toimista on päätetty.

Ilmastotoimien kunnianhimosta käyty keskustelu jumittui siihen, kun useat kehitys- ja kehittyvät maat pitivät tärkeämpänä keskustella teollisuusmaiden ajankohtaisista ilmastotoimista ja maiden rahoituslupauksista. Talanoa-vuoropuhelun osana Bonnissa sovittiin lähinnä siitä, että tietoa kansallisista ilmastotoimista ja niiden vaikutuksista kerätään ja oman näkemyksensä prosessiin voivat antaa jäsenvaltioiden lisäksi myös muun muassa tutkijat ja kansalaisjärjestöt.

Miksi rahoituskysymykset olivat kehitys- ja kehittyville maille tärkeämpiä kuin kunnianhimoinen ilmastopolitiikka?

Kehitysmaiden G77 - ryhmä ja Kiina sekä erityisesti Afrikka-ryhmä esittivät hyvin vahvasti tyytymättömyytensä teollisuusmaiden tähän asti tekemiin ilmastotoimiin ja erityisesti niiden lupaamien ilmastorahoitussitoumusten riittämättömyyteen. Neuvottelut jumittivat yli kaksi päivää tämän takia ja se yllätti ainakin minut. Rahoitus kun ei ole lainkaan osa Pariisin sopimuksen sisältöä. Viimeistään Bonnissa kävi kuitenkin selväksi, että Pariisin sopimuksen ja ilmastorahoituksen välille on luotava linkki. Se auttaa kehitysmaiden ja kehittyvien maiden valmiutta edetä ensi vuoden YK:n ilmastoneuvotteluissa Pariisin sopimuksen toimeenpanon osalta.

Kehitys- ja kehittyvien maiden mielestä ilmastomuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahastot eivät ole riittävän suuria. Kun sopeutusrahastosta sovittiin, maat olettivat, että rahastossa olisi tähän päivään mennessä enemmän kuin 100 miljoonaa dollaria. Ilmastomuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä korvaavan rahaston puolestaan oletettiin tuovat lisäystä teollisuusmaiden vuoteen 2020 luvatun 100 miljardin dollarin päälle. Tästä tulkinnasta neuvotteluosapuolet eivät ole yksimielisiä.

Teollisuusmaat eivät ole valmiita sitoutumaan omissa budjeteissaan ilmastorahoitukseen vuosiksi etukäteen. Vahva veikkaukseni on, että rahasta neuvotellaan pitkään ja hartaasti myös seuraavassa ilmastokokouksessa. Toivottavasti siinä ohessa käydään vakavat neuvottelut myös päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien riittävyydestä.

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, Twitter @PiaBjorkbacka 

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

0 kommenttia

Kirjoittajat

Antila Juha
Antila Juha
Kehittämispäällikkö, SAK
Björkbacka Pia
Björkbacka Pia
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Bergholm Tapio
Bergholm Tapio
Erikoistutkija, SAK
Eloranta Jarkko
Eloranta Jarkko
Puheenjohtaja, SAK
Glantz Tuuli
Glantz Tuuli
Sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK
Haapakoski Jukka
Haapakoski Jukka
Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö
Harjula Eija
Harjula Eija
Järjestöpäällikkö, SAK
Hellsten Jari
Hellsten Jari
Lakimies, SAK
Heinikoski Mikko
Heinikoski Mikko
Koulutusasioiden päällikkö
Hievanen Sauli
Hievanen Sauli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Huutola Matti
Huutola Matti
Järjestöjohtaja, hallituksen vpj., SAK
Jouhki Hannu
Jouhki Hannu
Johtaja, SAK
Juntunen Riitta
Juntunen Riitta
Tutkimusasiantuntija, SAK
Järvinen Harri
Järvinen Harri
Yhteyspäällikkö, SAK
Kallinen Kaija
Kallinen Kaija
-
Knape, Rina
Knape, Rina
Kesäduunari-infon päivystäjä 2015
Kokko Ismo
Kokko Ismo
Työehtoasiantuntija, SAK
Korhonen Auli
Korhonen Auli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Koskinen Mikko
Koskinen Mikko
-
Koskinen Timo
Koskinen Timo
Päälakimies. SAK
Kuusisto Aleksi
Kuusisto Aleksi
-
Kyntäjä Eve
Kyntäjä Eve
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK
Laukkanen Erkki
Laukkanen Erkki
-
Laukkanen Jari
Laukkanen Jari
Opinto-ohjaaja, Pataluodon koulu
Lehmussaari Merja
Lehmussaari Merja
-
Lehto Anu-Tuija
Lehto Anu-Tuija
Lakimies, SAK
Lehto-Komulainen Katja
Lehto-Komulainen Katja
-
Lyly Lauri
Lyly Lauri
-
Metsämäki Janne
Metsämäki Janne
-
Murto Katarina
Murto Katarina
-
Niemi Petri
Niemi Petri
Opinto-ohjaaja, Puropellon koulu
Näätsaari Sinikka
Näätsaari Sinikka
Sosiaaliasioiden päällikkö, SAK
Perimäki Raili
Perimäki Raili
Työympäristöasiantuntija, SAK
Rasinaho Kirsi
Rasinaho Kirsi
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK
Ristelä Pekka
Ristelä Pekka
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Rönni-Sällinen Annika
Rönni-Sällinen Annika
Johtaja, SAK
Siekkinen Saana
Siekkinen Saana
Työelämäasioiden johtaja, SAK
Tanska Minna
Tanska Minna
-
Tiensuu Alli
Tiensuu Alli
Korkeakouluharjoittelija, SAK
Tukiainen Matti
Tukiainen Matti
Työ- ja elinkeinojohtaja, SAK
Väänänen Pirjo
Väänänen Pirjo
Työllisyysasioiden päällikkö, SAK