Sosiaali- ja terveysministeriö
kirjaamo@stm.fi

Lausuntopyyntönne 19.7.2017
STM100:00/2016 STM/2831/2017

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta sosiaali-ja terveysministeriön asetukseksi ionisoivasta säteilystä. Asetus liittyy säteilylainsäädännön kokonaisuudistukseen ja EU:n uuden säteilyturvallisuusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon.

Asetusehdotuksen mukaan säädetään säteilyturvallisuusasiantuntijan osaamisvaatimuksista ja työkokemuksesta asetuksessa ja sen liitteessä. Samoin säteilyturvallisuusvastaavan osaamiskohtaisista säteilysuojelukoulutuksen osaamisvaatimuksista ja riittävästä työkokemuksesta sekä kelpoisuudesta ehdotetaan säädettävän asetuksessa ja sen liitteessä.

SAK haluaa tässä yhteydessä korostaa riittävän säteilysuojeluosaamisen hankkimista jo peruskoulutuksen yhteydessä, mutta tärkeää on myös huolehtia riittävästä täydennyskoulutuksesta työuran myöhemmissä vaiheissa.

Luvussa 4 käsitellään lääketieteellistä altistusta. Ehdotuksen mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toiminnan itsearvioinnin lisäksi sisäinen kliininen auditointi ja myös ulkoinen auditointi. Auditointiraportti osoitetaan toiminnanharjoittajalle. Asetusehdotuksesta ei kuitenkaan selviä, mihin toimenpiteisiin raportti velvoittaa toiminnanharjoittajaa ja mitkä ovat seuraamukset, ellei toiminnanharjoittaja esimerkiksi toteuta auditoinnin suorittajien ehdottamia kehittämistoimenpiteitä.

SAK suhtautuu myönteisesti ehdotuksessa esitettyyn muotoiluun koskien sairaanhoitajan ja suuhygienistin rajattua oikeutta lähettää röntgen-tutkimuksiin.

SAK kiinnittää lisäksi huomiota asetuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa olevaan ristiriitaisuuteen 12 ja 13 pykälien osalta. Pykälän 12 perusteluissa todetaan: ”Suurimman riskin toimintaan kuten sädehoitoon tehtäisiin ulkoisia auditointeja viiden vuoden välein”. Pykälässä 13 ja sen perusteluissa todetaan ulkoisia kliinisiä auditointeja tehtävän kuuden vuoden välein, jos lääketieteellisen altistuksen luokka on 1. Tältä osin lienee tarvetta täsmentää perustelutekstiä.

Työpaikan sisäilman radonpitoisuuden viitearvoksi ehdotetaan 300 becquereliä kuutiometrissä. Työajan ollessa alle 600 tuntia vuodessa käytetään viitearvona 450 000 Bq-tuntia kuutiometrissä vuodessa. SAK kannattaa ehdotettuja viitearvoja.

Asunnon tai muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuudesta säädetään myös ehdotetulla asetuksella. SAK näkee tärkeäksi, että radonin aiheuttamaa säteilyaltistusta on määrätietoisesti pyrittävä vähentämään ja siksi uusien rakennusten suunnittelua ja toteutusta koskeva sisäilman radonpitoisuuden viitearvo 200 becquereliä kuutiometrissä on perusteltua. SAK:lla ei ole huomautettavaa muun oleskelutilan ehdotettuun radonpitoisuuden viitearvoon. Mahdolliset siirtymäajat uusien viitearvojen käyttöönottoon ovat tarpeen, mutta siirtymäajat eivät saisi olla tarpeettoman pitkiä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry