Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi

OKM/28/010/2017

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry haluaa nostaa esiin ammatillisen koulutuksen reformin asetuksiin liittyen seuraavaa.

Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa

Suurena yhteiskunnallisena kysymyksenä on jatkossakin, miten kaikki perusasteen päättävät nuoret saataisiin jatkamaan toisen asteen koulutuksessa perusasteen jälkeen. Tämä kysymys ei ole ratkaistavissa ainoastaan ammatillisen koulutuksen kysymyksenä, vaan vaatii toimenpiteitä niin perusopetukselta kuin nivelvaiheen ohjaukseltakin.

SAK painottaa, että opiskelijaksi ottamisen aikataulun on oltava sellainen, että se varmentaa niin perusopetuksen kuin lukion kautta hakeutuvien opiskelijoiden sujuvan siirtymisen opintoihin. Valintapistemäärittelyjen tulee rakentua siten, ettei aiempi opintomenestys liiaksi rajaa mahdollisuutta opintoihin tulevaisuudessa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita tulee voida soveltaa aloilla, joissa on kyse terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä aloista sekä taide- ja kulttuurialoilla.

SAK kannattaa kielitaitotason säätämisen lieventämistä tutkintokoulutuksessa. Tällöin maahanmuuttajien koulutukseen pääsy helpottuisi ja koulutusalakohtaiset kielitaitovaatimusten eroavaisuudet tulisivat huomioiduksi. Koulutuksen järjestäjällä on kuitenkin oltava riittävä keinot kielitaitovaatimukset seurantaan ja toteutukseen. Kielitaitovaatimuksia on voitava täydentää opintojen kuluessa siten, että alalla ammattihenkilöltä vaadittava kielitaito saavutetaan opintojen aikana.

SAK painottaa ohjauksen ja henkilökohtaistamisen merkitystä opintoihin hakeutumisessa ja niiden suuntaamisessa. Opiskelijan on tarvittaessa voitava muuttaa ja suunnata opintojaan myös opintojen aikana. Tästä syystä opiskelijan intressissä voisi olla hakeutuminen mahdollisimman laaja-alaiseen kokonaisuuteen, jossa opintojen aikainen uudelleen orientoituminen on mahdollista.

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SAK näkee myönteisenä, että esitys huomio koko nuorisoikäluokan joustavan siirtymisen toiselle asteelle. SAK:n mukaan on tarkoituksenmukaista, että aikuisopiskelijat voivat jatkossakin hakea joustavasti opintoihin.

SAK on kuitenkin huolissaan koulutuksen järjestäjän resursseista ja siitä, miten jatkuvan haun kautta hakeutuville voidaan läpivuotisesti tarjota kaikki koulutuksen järjestäjälle asetetut tehtävät mukaan lukien henkilökohtaistamisprosessin edellyttämät toimet sekä opetuksen ja ohjauksen palvelut.

Eräiden oppilailta perittävien maksujen perusteista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta

Uudessa laissa täsmennetään maksujen perimistä. Lain mukaan ammatillinen perustutkintokoulutus ja valmentava koulutus ovat opiskelijalle maksuttomia. SAK katsoo, että esitys on tältä osin kannatettava ja se noudattaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pariaatteita.

Asetuksen mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa sekä muussa ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi periä opiskelijalta kohtuullisen opiskelijamaksun, jolla katetaan osittain koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Opiskelijamaksuilla voitaisiin kattaa enintään puolet koulutuksen kustannuksista. Myös hyväksytyn arvosanan korottamisesta voitaisiin periä maksu. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta perittävät maksut sidottaisiin asetusesityksen mukaan suoritettaviin osaamispisteisiin.

SAK suhtautuu esitykseen tältä osin kriittisesti. Ehdotuksen mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa koulutuksen järjestäjä voisi periä opiskelijalta opiskelijamaksun, joka olisi enintään 50 euroa osaamispistettä kohti. Kun näiden tutkintotyyppien osaamispistemäärä tulee vaihtelemaan 120 ja 210 osaamispisteen välillä, nousisivat opiskelijalta perittävät maksut kohtuuttoman suuriksi. Ammattitutkintojen osalta enimmäismaksu koko tutkinnon suorittamisesta voisi olla tutkinnosta riippuen 6 000 – 9 000 euroa ja erikoisammattitutkintojen osalta jopa 8 000 – 10 500 euroa.

SAK kiinnittää huomion siihen, että Suomessa on edelleen 613 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Ammatillisen koulutuksen on tarjottava väylä paitsi vailla tutkintoa oleville myös vastattava enenevään tarpeeseen täydennys-, jatko- ja uudelleen kouluttautumisen suhteen. SAK huomauttaa, että ammattitutkinto voi olla suorittajalleen ensimmäinen alalletulotutkinto. Maskujen periminen vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa olevilta on vastoin koulutuksen tasa-arvon periaatteita ja vaikeuttaa entisestään vähän koulutusta saaneiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien asemaa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ollaan uudistamassa suuntaan, jossa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille määritellään selvästi pienemmät rahoituskertoimet kuin perustutkinnoille. Lisäksi vaikuttavuus- ja suoritusrahoituksessa tullaan painottamaan voimakkaasti vailla aiempaa tutkintoa olevien tai työelämän ulkopuolella olevien kouluttamista.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen pienempää valtionrahoitusta perusteltiin ammatillisen koulutuksen lainsäädännön valmistelun aikana sillä, että koulutuksen järjestämisen kustannukset ovat ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa pienemmät kuin perustutkintokoulutuksessa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista perittäviä opiskelijamaksuja perusteltiin sillä, että koulutuksen järjestäjät voivat tälläkin hetkellä periä kohtuullisia opiskelijamaksuja ja kattaa niillä osa koulutuksen järjestämisen kustannuksista. SAK huomauttaa, että asetustekstissä esitetyn mukaisesta maksutason korottamisesta ei ole lain valmistelun yhteydessä keskusteltu.

SAK on huolissaan siitä, luodaanko rahoitusmallissa koulutuksen järjestäjille paineita nostaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoa opiskelevilta perittäviä maksuja kohti asetusluonnoksessa ehdotettuja enimmäismaksuja. Tämä heikentäisi entisestään aikuisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja päivittää osaamistaan. SAK muistuttaa, että aikuisten opintososiaalisia etuuksia on tämän hallituskauden aikana leikattu, kun aikuiskoulutustukeen tehtiin sekä kestollisia että määrällisiä leikkauksia vuoden 2017 alusta lukien. Vaikuttavuusarvioinnissa ei ole pohdittu, ohjaavatko maksut tarjoamaan koulutusta aloille ja tutkintoihin, joissa on maksukykyisiä opiskelijoita tai työnantajia. Pienet työpaikat ja yksityiset henkilöt, joiden maksuvalmius on heikko, ovat vaarassa pudota koulutuksen ulkopuolelle.

SAK esittää, että näin suuresta ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittävästä esityksestä pidättäydytään. SAK edellyttää lisäksi, että asiasta käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu ja että siitä tehdään myös perusteellinen vaikutusten arviointi.

Ehdotus opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta

Koulutusaloista luopuminen on SAK:n mielestä tarkoituksenmukaista, sillä työelämän osaamistarpeet eivät noudata niiden mukaista jakoa. Koulutus-aloista luopumien sujuvoittaa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä mm. ammattitaitovaatimusten osalta.

SAK näkee myönteisenä, että ammatillista tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä selkeytetään ja kevennetään. SAK kuitenkin edellyttää, että ammatillisten tutkintojen kehittämisessä viranomaisille määriteltyjen tehtävien rinnalla työelämällä tulee olla tiivis yhteys ja tosiasiallinen mahdollisuus ammatillisten tutkintojen kehittämiseen. Tutkintojen perustetyöryhmät, niiden työskentelytavat sekä uudet työelämä-toimikunnat yhdessä osaamisen ennakointifoorumien kanssa tulee kytkeä osaksi ammatillisten tutkintojen kehittämistä sekä tutkintojen ja tutkinnon osien perusteiden uudistamista.

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SAK pitää rahoitusjärjestelmän uudistamista oikeansuuntaisena. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu tulosperusteisemmaksi ja kannustaa koulutuksen järjestäjää kehittämään toimintaansa yhteiskunnallisten ja työelämän tarpeiden mukaisesti.

Ammatillisen tutkintorakenteen uudistamisen yhteydessä eri koulutusasteiden väliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön on kiinnitetty huomiota. Ammatillisiin tutkintoihin on mahdollista sisällyttää opintoja lukio- ja korkeakouluopinnoista. Asetustekstin osalta SAK haluaa kiinnittää huomion siihen, että ammatillisen- ja lukiokoulutuksen yhtäaikainen suorittaminen ja koulutusrajat ylittävä opintojen valinta mahdollistetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta

SAK pitää asetusta tältä osin kannatettavana. SAK pitää kuitenkin lainvalmistelun heikkoutena sitä, että siinä ei edelleenkään määritellä riittävän selvästi koulutussopimuksella ja oppisopimuksella toteutettavan koulutuksen eroja, soveltamista tai kestoa työpaikoilla.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry